Puzznic
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyPuzznic
1991 KevätOcean on ilmeisesti päättänyt lypsää kerralla kuiviin sekä palikkapelit että ostajien lompakot. Puzznic on niin läheinen sukulainen Plottingille, että niiden kaupitteleminen erikseen haiskahtaa rahastukselta. Palikka-aiheesta voi kehitellä niin monta ziljoonaa variaatiota, että olisi ehkä ollut järkevämpää yhdistää pelit yhteen pakettiin ja pistää seuraksi pari muutakin versiota.
Puzznicissa poistetaan palikoita asettamalla samanlaiset rinnakkain tai päällekkäin, eli kovin tutulta kuulostaa. Parittaisen poistamisen lisäksi myös L-kirjaimen muotoiset viritelmät hyväksytään, itse asiassa niitä on pakkokin käyttää vaikeammissa kentissä, joissa on pariton määrä paloja. Maksimimäärä näyttäisi olevan neljä palaa ladottuna T-kirjaimen muotoon.
Pelikenttinä on vaihtelevanmuotoisia sokkeloita, joissa ohjaillaan yhtä vapaasti valittavaa palikkaa kerrallaan. Normaalisti palikkaa voi liikuttaa ainoastaan vaakasuunnassa, ylöspäin voi siirtyä vain jos palkin saa keploteltua hissiin ja liikkeen alaspäin hoitelee painovoima.
Kaikki 144 kenttää on tyhjennettävä aikarajan puitteissa. Muutama uusintayritys sallitaan. Samojen kenttien pelaamisen puuduttavuutta on lievennetty ryhmittelemällä ne viuhkamaiseksi ketjuksi, jossa voi edetä mielensä mukaan. Salasanojen käyttäminen vaikkapa kymmenen kentän välein ei olisi ollut pahitteeksi, sillä on turhauttavaa aloittaa alusta, kun ankaran pohtimisen jälkeen keksii ratkaisun haastavaan kenttään, mutta aika ei enää riitä.
Plottingin valttina oli kaksinpeli, mutta Puzznicin idea on palkin verran parempi. Tämä Taiton kolikkopeliin perustuva pulmapeli on oiva osoitus siitä, että väänteli palikoista millaisen teoksen hyvänsä, tulos on aina nautittava. Mutta seuraavan palikkasekoilun jälkeen pisteisiin on tehtävä inflaatiotarkistus.
Kuusnelosessa on, ikävä kyllä, loistava idea osittain pilattu huonolla ohjelmoinnilla. Tähtäin, jonka avulla palikoita siirrellään, liikkuu aivan liian hitaasti ja tekee pelaamisesta hieman turhauttavaa. Myös palikoiden hajoaminen ruudulla on hidasta, minkä aikana hukkaantuu paljon kallisarvoista aikaa, ja kello jatkaa laskemistaan vielä kaksi sekuntia senkin jälkeen kun viimeiset palikat ruudulta on tuhottu. Tämä johtaa pelin kohtuuttomaan vaikeutumiseen jo muutaman kentän jälkeen (kenttiä yhteensä 144).
Puzznic-64 ei myöskään ymmärrä tilannetta, jossa pelaaja on pelannut itsensä pussiin, eikä ruutua voi enää ratkaista. Koska pelissä ei ole keskeytystoimintoa, joutuu surullinen pelaaja odottelemaan ajan loppumista. Pelissä on kylläkin näppäin, jonka avulla kentän voi aloittaa alusta uudestaan, mutta aikalaskuri ei nolliudu, vaikka ohjeet niin väittävätkin. Puzznic on kuitenkin niin hyvää vaihtelua ja idealtaan hauska peli, ettei sen huono ohjelmointi voi pilata koko iloa.
1991 KevätOcean has apparently decided to milk both block games and buyers' wallets dry in one go. Puzznic is such a close relative of Plotting that selling them separately smells of a cash grab. You can come up with so many zillion variations on the block theme that it might have been more sensible to combine the games into one package and throw in a couple of other versions to keep them company.
In Puzznic you remove blocks by placing identical ones side by side or on top of each other, so it all sounds very familiar. Besides removing them in pairs, L-shaped contraptions are accepted too; in fact you are forced to use them in the harder levels, which have an odd number of pieces. The maximum seems to be four pieces stacked in the shape of a T.
The levels are mazes of varying shapes, in which you steer one freely chosen block at a time. Normally a block can only be moved horizontally; you can only go upwards if you manage to wangle the block onto a lift, and gravity takes care of the downward movement.
All 144 levels have to be cleared within a time limit. A few retries are allowed. The tedium of playing the same levels over has been eased by grouping them into a fan-shaped chain in which you can advance as you please. Passwords every ten levels or so wouldn't have hurt, since it is frustrating to start over from the beginning when, after some hard thinking, you figure out the solution to a challenging level but there's no longer enough time.
Plotting's trump card was the two-player mode, but Puzznic's idea is one block better. This puzzle game, based on Taito's coin-op, is a fine demonstration that whatever kind of work you twist out of blocks, the result is always enjoyable. But after the next round of block tomfoolery, the scores will need adjusting for inflation.
On the Commodore 64, sadly, a brilliant idea has been partly spoiled by poor programming. The pointer used to move the blocks around moves far too slowly and makes playing a bit frustrating. The blocks are also slow to break up on screen, which wastes a lot of precious time, and the clock keeps counting down for another two seconds even after the last blocks on the screen have been destroyed. This makes the game unreasonably hard after only a few levels (144 levels in total).
Nor does Puzznic-64 understand a situation where the player has played themselves into a corner and the screen can no longer be solved. Since the game has no abort function, the sad player has to wait for the time to run out. There is, admittedly, a key that lets you start the level over again, but the timer doesn't reset, even though the instructions claim it does. Still, Puzznic is such a good change of pace and such a fun game in concept that its poor programming can't spoil all the fun.
