Rorke's Drift
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyRorke's Drift
1990 SyksyVuosi 1879, eteläinen Afrikka: Brittien joukoilla on vastassaan viidenkymmenentuhannen miehen zuluarmeija. Rorke's Drift -nimisen ulkovartioaseman 137 miestä ovat joutunut neljäntuhannen zulun saartamaksi. Tehtävänä pysytellä hengissä seuraavat kaksitoista tuntia. Näin hermoja kutkuttava on pelin alkuasetelma.
Rorke's Drift on rehti mies miestä vastaan -strategiapeli. Sotanäyttämönä on yläviistosta kuvattu ulkovartio, jossa tinasotilaan kaltaiset britit seisovat tiukasti asennossa odottaen pelaajan ohjeita. Hiirellä klikkailemalla hahmot herätellään eloon ja komennetaan kävelemään, juoksemaan tai rynnäköimään uusiin asemiin. Lähitaisteluiden käsikähmiin niitä ei tarvitse erikseen patistella.
Zulujen hyökkäys ja lähitaistelut jatkuvat omia aikojaan animoidusti kuvattuna, kunnes pelaaja keskeyttää tilanteen jaellakseen uusia käskyjä. Samalla voi tussautella luodikoilla näköetäisyydelle eksyneitä zulusotureita. Komentotauon aikana voi liikkua paikasta toiseen kartan avustuksella sekä tarkistaa jokaisen sotilaan persoonalliset ominaisuudet, kuten terveydentilan, ammusten määrän ja ampumatarkkuuden.
RD on hyvä yritys tehdä reaaliajassa etenevä strategiapeli, joka käyttää toimintapelin visuaalisia keinoja. Kunhan se vain toimisi käytännössä. Ukkeleiden siirtelyssä ei ole mitään tolkkua. Pienikin hipaisu aseveljen kärpäspaperista tehtyyn takkiin ja jumissa ollaan. Sotakentän vieritys taistelun aikana on surkuhupaisaa, se kun etenee pahimmillaan millimetrin viikossa. Logiikkakin onnahtelee. Esimerkiksi jos miestä välillä siirtää, ase on ladattava aina uudelleen. Jos taas lähitaisteluun uppoutuneen sotamiehen edestä ampuu zulun, miekkonen jatkaa huitomistaan vaikka miten pitkään.
Näppärän grafiikan ja hyvien oivalluksiensa ansiosta peli olisi saattanut yltää höyhensarjan strategiapelien parhaimmistoon. Valitettavasti se on niin hiomaton ja kömpelö pelata, että kokonaisuus lipsahtaa pahasti miinuksen puolelle.
1990 SyksyThe year 1879, southern Africa: the British forces are up against a Zulu army fifty thousand men strong. The 137 men of an outpost by the name of Rorke's Drift have been surrounded by four thousand Zulus. The task: stay alive for the next twelve hours. That's how nerve-tingling the game's opening set-up is.
Rorke's Drift is an honest man-against-man strategy game. The theatre of war is the outpost, viewed obliquely from above, where tin-soldier-like Brits stand rigidly to attention awaiting the player's instructions. By clicking with the mouse the figures are roused to life and ordered to walk, run or charge to new positions. They don't need any extra prodding to get stuck into the hand-to-hand scuffles of close combat.
The Zulu attack and the close combat carry on by themselves, depicted in animation, until the player pauses the action to hand out new orders. At the same time you can take potshots with rifles at Zulu warriors who have strayed within sight. During the command pause you can move from place to place with the help of the map and check each soldier's individual attributes, such as state of health, amount of ammunition and shooting accuracy.
RD is a good attempt at a strategy game that runs in real time and uses the visual means of an action game. If only it worked in practice. There's no sense whatsoever in the way the little men are moved around. The slightest brush against a comrade-in-arms' flypaper coat and you're stuck. Scrolling the battlefield during combat is tragicomic, since at worst it advances a millimetre a week. The logic limps too. For example, if you move a man in between, his weapon always has to be reloaded. And if you shoot the Zulu in front of a private who is engrossed in close combat, the fellow carries on flailing away for who knows how long.
Thanks to its neat graphics and good ideas, the game might have made it into the top ranks of featherweight strategy games. Unfortunately it is so unpolished and clumsy to play that the whole thing slips badly into the red.
