Lancaster
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyLancaster
1990 KevätEnglantilaisen CRL:n omistama Actual Screenshots ei ole vielä tähän päivään mennessä vakuuttanut peleillään. Ensimmäinen peli, ensimmäiset 10 sekuntia kohtalaisen hupaisa gladiaattorivitsailu, jonka nimi ei syystä tai toisesta nyt tule mieleen, oli tylsä kuin piru. Sama vitsaus taitaa iskeä kyntensä Lancasteriinkin.
Pelaaja istutetaan toisen maailmansodan aikaisen pommikoneen taka-ampujan paikalle. Käsikirja kuluttaa muutaman sivun kehuakseen Lancaster-koneen mainioita ominaisuuksia ja jättää sitten pelin selostamisen sikseen, melkein.
Pelin alussa pelaaja valitsee koneeseen miehistön, joilla jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa. Sitten tutkitaan hieman karttoja ja määritellään lentoreitit. Tämän jälkeen onkin vuorossa lentoonlähtö. Peli latailee muutaman hetken ja putkauttaa sitten näkyviin täytetyllä vektorigrafiikalla toteutetun maiseman, jossa näkyy hangaari ja Lancaster. Hetken kuluttua Lancaster alkaa rullata ja lopuksi nousee lentoon. Kuulostaa hyvältä, mutta totta puhuen toteutus on todella kaamea, en ole nähnyt niin hidasta ja kankeaa vektorigrafiikkaa pariin vuoteen.
Ilmassa konetta ohjataan maaliinsa liikuttamalla hiiren kohdistinta kartan päällä. Kaikki menee hyvin siihen saakka, kunnes saavutaan Saksan yläpuolelle, jolloin kaiuttimista kajahtaa lentäjän varoitushuuto: sakuja takana. Peli hyppää taka-ampujan näkymään ja pelaajan on aika kaapata hiiri vakaaseen käteensä.
Esiin tulee hitaalla täytetyllä vektorigrafiikalla toteutettuja saksalaisia hävittäjiä, jotka syöksyvät kohti, ampuvat pari sarjaa ja livahtavat karkuun. Hiirellä ohjataan tähtäintä ja yritetään osua koneisiin. Jonkin ajan päästä, kun hyökkäävät koneet on tuhottu, peli siirtyy takaisin karttanäkymään. Hetken lennon kuluttua onkin edessä pommitus, joka on niin lapsellisen helppoa, että! Sitten onkin vuorossa enää kotiinpaluu.
Grafiikka on aika karkeaa, vaikka silloin tällöin pelaajaa ilahduttaa kohtalainen animaatio. Kaikki vektorigrafiikka-osuudet ovat kerrassaan karmeita. äänet ovat aivan mitäänsanomattomat, lentäjän digitoidut kommentit on digitoitu varmaankin yhdellä kilohertsillä, sillä niistä ei saa kirveelläkään mitään selvää. Hiiriohjaus toimii ihan hyvin, mutta pelattavuus on silti sanonko mistä.
Vaikka peli-idea onkin mielestäni kohtalainen, uupuu toteutus todella pahasti. Actual Screenshotin ohjelmoijien ei pitäisi yrittää mitään sellaista, mihin taidot eivät selvästikään riitä. Täysi susi peli ei ole, mutta ei sitä ilokseen pelaa. Ei tällainen peli jaksa kiinnostaa, kiertäkää tekin Lancaster kaukaa, jollette halua nimenomaan Lancaster-peliä kaappinne koristukseksi.
1990 KevätActual Screenshots, owned by the English CRL, has not so far managed to impress anyone with its games. Its first game, a gladiator gag that was moderately amusing for the first 10 seconds and whose name for one reason or another escapes me right now, was boring as hell. The same plague seems to be sinking its claws into Lancaster too.
The player is plonked into the rear gunner's seat of a Second World War bomber. The manual spends a few pages praising the splendid qualities of the Lancaster aircraft and then leaves explaining the game well alone, almost.
At the start of the game the player picks a crew for the aircraft, each of whom has their own strengths and weaknesses. Then you study the maps a little and plot the flight routes. After that it's time for take-off. The game loads away for a few moments and then pops up a landscape done in filled vector graphics, showing a hangar and the Lancaster. After a while the Lancaster starts to taxi and finally takes off. Sounds good, but to be honest the execution is truly ghastly; I haven't seen vector graphics this slow and stiff in a couple of years.
In the air, the plane is steered to its target by moving the mouse pointer over the map. All goes well until you get over Germany, at which point the pilot's warning shout rings out of the speakers: Jerries on our tail. The game jumps to the rear gunner's view and it's time for the player to grab the mouse in a steady hand.
Up come German fighters done in slow filled vector graphics, which dive at you, fire a couple of bursts and slip away. You steer the gunsight with the mouse and try to hit the planes. After a while, once the attacking planes have been destroyed, the game switches back to the map view. A short flight later the bombing run is upon you, and it's so childishly easy that... well! Then all that's left is the trip home.
The graphics are pretty crude, although now and then the player is cheered by a passable bit of animation. All the vector graphics sections are downright horrible. The sound is utterly bland; the pilot's digitised comments must have been digitised at one kilohertz, since you can't make out a word of them for love nor money. The mouse control works just fine, but the playability is still, how shall I put it, from where the sun doesn't shine.
Although I think the game idea is passable, the execution falls badly short. Actual Screenshot's programmers shouldn't attempt anything their skills are clearly not up to. The game isn't a complete dud, but nobody plays it for fun. A game like this just can't hold your interest; you too should give Lancaster a wide berth, unless you specifically want a Lancaster game to decorate your cupboard.
