Dragon Wars
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyDragon Wars
1990 SyksyJonkun aikaa nyt hiljaisena ollut, Bard's Taleistaankin tuttu Interplay on poikinut taas uuden seikkailun RPG-rintamalle. Tarina kertoo ryhmästä seikkailijoita, jotka ovat tulossa rauhassa (?) laivalla Dilmunin saaristoryhmään. Sinne saavuttuaan heitä kuitenkin kohtaa ikävä yllätys - heidät vangitaan, riisutaan aseista, ja heitetään vankilakaupunki Purgatoryn porteista sisään. Paha hirmuvaltias Namtar on näet julistanut taikuuden laittomaksi, ja pelaajaparat vangitaan taikavoimien epäillystä hallussapidosta.
Ryhmähän ei tällaista menoa sulata, mutta minkäs teet, kun alussa ei ole edes paitaa päällä, saatikka sitten aseita, ja Purgatorystä pitäisi päästä. Lopullinen tarkoitus olisi sitten Namtarin hirmuvallan lopettamisen... sillä Ainoalla Oikealla Keinolla. Ja tässä välissä tapahtuu tietysti kaikenlaista.
Vastoin kuin muutamat muut roolipelit, on DW myös mahdollinen selvittää, mutta silti kokoa ja syvyyttä löytyy aivan tarpeeksi - sen takaa kuusnelosen viisi pakattua levynpuolta. Pelisysteemi on lähinnä risteytys Bard's Talea ja Wastelandia, mutta toki siinä on paljon uuttakin mukana, varsinkin taikapuolta on paranneltu oikein rankemman päälle. Kuudenkymmenen loitsun joukosta löytyy tappo- ja parannustaikojen lisäksi erikoisempiakin taikoja. Manuaalissa on lueteltu kaikista kaikista loitsuista suunilleen kaikki mahdollinen, mutta on tietysti myös pari loitsua, joiden käytön joutuvat pelaajat itse kokeilemaan.
Grafiikka kuvataan BT:n tyyliin pseudo-3-D-ikkunasta. Se on roolipeliksi yllättävän nättiä ja luo hyvin oikean tunnelman. Kun ryhmä joutuu kahakkaan, ilmestyy vihollinen taidokkaasti animoituna. Kuvissa on nerokkaasti yhdistetty värigrafiikkaa ja spritejä. Animointi on hitaampaa, mutta lopputulos on todella toimiva. Taisteluoptioita on enemmän kuin edellisissä Interplayn tuotteissa, ja taistelut sujuvat erittäin nopeasti ja helposti. Jopa Wastelandista tuttua hahmosysteemiäkin on vielä paranneltu.
Peli on hiottu erittäin käyttäjäystävälliseksi, hahmojen perusarvot näkee suoraan selkeistä selkeistä pylväistä, ja hahmolomakekin on näppärästi organisoitu. Kaikki käskyt valitaan aina menuista näppärästi alkukirjaimella, ja latausajat on saatu hiottua melko pieniksi. Taisteluissa ilmestyvät kuvat voi kytkeä pois, joka nopeuttaa peliä myös huomattavasti.
Valittamisen aihettakin kyllä löytyy, varsinkin automap-toiminnon suunnittelu on jäänyt vähän puolitiehen - se kartoittaa vain ne ruudut, joihin olet astunut, eikä esimerkiksi kaikkea mitä näet. Peliin on eksynyt myös pari pientä bugia, joitka eivät kylläkään pilaa peli-iloa. Dragon Warsin muuten liian suppeaan ohjekirjaan on sisällytetty 147 pientä tekstinpätkää, joita peli pyytää lukemaan aina tietyissä kohdissa. Ilman niitä ei saa minkäänlaista kuvaa siitä mitä on tekeillä. Eli piraattiparat iskevät tässäkin pelissä kirveensä kiveen.
1990 SyksyInterplay, quiet for some time now and familiar from its Bard's Tales among other things, has spawned yet another adventure on the RPG front. The story concerns a group of adventurers arriving in peace (?) by ship at the island group of Dilmun. Once there, however, they get a nasty surprise - they are captured, disarmed and thrown in through the gates of the prison city of Purgatory. The evil tyrant Namtar, you see, has declared magic illegal, and the poor players are locked up on suspicion of possessing magical powers.
Naturally the group won't swallow this kind of carry-on, but what can you do when at the start you haven't even got a shirt on your back, let alone weapons, and you're supposed to get out of Purgatory. The ultimate aim would then be to put an end to Namtar's tyranny... by the One Right Way. And in between, of course, all sorts of things happen.
Unlike a few other role-playing games, DW can actually be finished, yet there is still more than enough size and depth - five packed disk sides on the Commodore 64 guarantee that. The game system is basically a cross between Bard's Tale and Wasteland, but of course there's plenty that's new in it too; the magic side in particular has been beefed up in a serious way. Among the sixty spells there are, besides killing and healing spells, some rather more unusual ones as well. The manual lists just about everything there is to know about all the spells, but of course there are also a couple of spells whose use the players will have to find out by experimenting for themselves.
The graphics are shown BT-style through a pseudo-3-D window. For a role-playing game they're surprisingly pretty and do a fine job of creating just the right atmosphere. When the group gets into a skirmish, the enemy appears, skilfully animated. The pictures ingeniously combine colour graphics and sprites. The animation is slower, but the end result really works. There are more combat options than in Interplay's previous products, and fights go very quickly and easily. Even the character system familiar from Wasteland has been improved still further.
The game has been polished to be extremely user-friendly: you can read the characters' basic stats straight off clear bar graphs, and the character sheet is neatly organised too. All commands are always handily picked from menus by their initial letter, and the loading times have been trimmed down to fairly little. The pictures that appear during combat can be switched off, which also speeds the game up considerably.
There's certainly something to complain about as well; the design of the automap function in particular has been left a bit half-done - it only maps the squares you've actually stepped on, and not, for example, everything you can see. A couple of small bugs have also strayed into the game, though they don't spoil the fun of playing. Dragon Wars' otherwise far too skimpy manual contains 147 short snippets of text that the game asks you to read at certain points. Without them you get no idea whatsoever of what's going on. So the poor pirates will hit a brick wall with this game too.
