Phantasy Star
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyPhantasy Star
1990 KevätPhantasy Starin sankari ei olekaan tavanomainen öljyisiä lihaksia pullisteleva streroidiveikko, vaan Alis-niminen hento tyttölapsi. Pelin johdannossa tyrannimainen Lassic on murhannut velikullan, joten Alis päättää pistää Algolin valtarakenteet uusiksi.
Pelialueeseen kuuluu kolme planeettaa Algolin tähtiryhmästä: vihreä Palma, joka on Alisin kotiplaneetta, autiomaan peittämä Motavia ja hyisen kylmä Dezoria. Vaelluksella seurueeseen liittyy soturi, velho ja Myau-niminen kissa, joilla kullakin on omat erikoistaitonsa. Roolipelimäiseen tyyliin pelissä on tärkeää keskustella asukkaiden kanssa ja kerätä rahaa ja kokemusta taistelemalla hirviölaumoja vastaan. Hirmujen jättämistä arkuista voi kahmia mesetoja, jotka tuhlataan ruokaan, käyttöesineisiin, parempiin aseisiin ja haarniskoihin.
Grafiikassa on kolmenlaista esitystapaa. Maanpäällisissä jaksoissa on käytetty yläperspektiivistä kuvattua maisemaa, jossa seurue liikkuu veikeänä letkana. Maanalaisissa tyrmissä vaihdetaan sutjakkaaseen kolmiulotteiseen vieritykseen. Putiikeissa ja taisteluiden aikana ruudussa on staattinen lähikuva. Loitsut, esineet, tilanteen tallennus ja muu vastaava löytyy napin painalluksella esiin ponnahtavasta valikosta.
Tilanteen mukaan vaihtuva musiikki on miellyttävän melodista ja kestää pitkää kuuntelua. Myös grafiikka repii Segasta kaiken irti. Erilaisia hirviötä löytyy loputtomasti ja niiden taidokkaasti piirretyistä pikseleistä pursuaa musertavaa voimaa. Varsinkin tyrmän kattoa hipovat lohikäärmeet ja titaanit saavat heikkohermoisen kirkumaan.
Laadusta kertoo sekin, että tyrmässä kääntyminen on kuvattu sulavasti vierittämällä. Ainoa valittamisen aihe löytyy hirviöiden animaatiosta. Aluksi se on nautinnollista nähtävää, mutta kun kimppuun käy sadannen kerran kuuden zombien jengi, niin saman koreografian katseleminen alkaa lievästi sanottuna tympiä.
Phantasy Starin juoni on jännittävä yhdistelmä ritariajan maailmasta ja modernista tieteiskuvitelmasta. Peli tarjoaa sopivassa tahdissa uusia tutkimattomia paikkoja ja selkeitä välitavoitteita, joten sen parissa aika rientää mukavasti aamuyön tunteina. Uuvuttavia taisteluita on ehkä rahtusen verran liian tiheässä, mutta ei peliin silti kyllästy. Jotain taianomaista vetovoimaa siihen on kätketty.
1990 KevätThe hero of Phantasy Star turns out not to be the usual steroid lad flexing oily muscles, but a slender little girl named Alis. In the game's intro the tyrannical Lassic has murdered her dear brother, so Alis decides to turn the power structures of Algol upside down.
The playing area takes in three planets of the Algol star system: green Palma, which is Alis's home planet, desert-covered Motavia and icy-cold Dezoria. On her travels the party is joined by a warrior, a wizard and a cat named Myau, each of whom has their own special skills. In role-playing style, it's important in the game to talk with the inhabitants and to gather money and experience by fighting hordes of monsters. From the chests the brutes leave behind you can scoop up mesetas, which get blown on food, utility items, better weapons and armour.
The graphics come in three styles of presentation. The overground sections use a landscape seen from above, across which the party moves in a jaunty little line. In the underground dungeons it switches to slick three-dimensional scrolling. In the shops and during fights the screen shows a static close-up. Spells, items, saving your position and the like are found in a menu that pops up at the press of a button.
The music, which changes to suit the situation, is pleasantly melodic and stands up to long listening. The graphics, too, wring everything out of the Sega. There's no end of different monsters, and crushing power bursts out of their skilfully drawn pixels. The dragons and titans brushing the dungeon ceiling in particular will have the faint-hearted screaming.
Another sign of the quality is that turning in the dungeon is shown with smooth scrolling. The only cause for complaint is the monster animation. At first it's a delight to watch, but when a gang of six zombies jumps you for the hundredth time, watching the same choreography starts, to put it mildly, to get tiresome.
Phantasy Star's plot is an exciting combination of the age of chivalry and modern science fiction. The game serves up new unexplored places and clear intermediate goals at just the right pace, so the hours fly by pleasantly with it into the small hours of the morning. The exhausting battles come perhaps a tad too thick and fast, but you still don't get fed up with the game. Some kind of magical pull has been hidden inside it.
