Life And Death
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyLife And Death
1990 KevätSoftware Toolworks antaa jokaiselle mahdollisuuden leikkiä Vuoristosairaalaa. Pelaaja kannetaan väkisin leikkaussaliin, jossa hänen käsiinsä vedetään kumihansikkaat ja kouraan isketään skalpelli. Pöydällä odottelee nukutettu potilas. Siitä vain sitten leikkelemään peruskoulun biologian taidoilla.
Life And Deathin tohtori-idea ei ole mikään uusi, Amigalle tuli aikoja sitten peli nimeltä The Surgeon ja luulinkin ensin, että kyseessä on sama peli uudella nimellä. LAD on kuitenkin uusi peli ja pesee The Surgeonin mennen tullen pelattavuudessa ja realismissa. LADin alussa pelaaja joutuu ensin tutkimaan potilaan painelemalla tämän vatsaa ja tilaamalla röntgenkuvan tai ultraäänitutkimuksen.
Tutkimusten perusteella pelaaja sitten suorittaa diagnoosin. Vaihtoehtoja ovat lääkitys, vuodelepo, passitus toiselle lääkärille tai viimeinen ja epämiellyttävin eli leikkaus. Muutaman tunnin pelin parissa räpeltäneenä voin sanoa, että jos diagnoosin tulos on leikkaussaliin siirtyminen, voi potilas-parka sanoa hyvästit elämälle, ainakin tämän kirurgin käsittelyn jälkeen. Peli on siis erittäin vaikea (eli realistinen, eivät leikkaukset oikeastikaan mitään lastenleikkiä ole).
Testaamani PC-versio käyttää hyväkseen vain CGA:ta, joten värejä löytyy ainoastaan muutama. Tämä ei ole kovin kaunista, siitä alhaiset pisteet grafiikalle. Jos Software Toolworks onnistuu jonain päivänä putkauttamaan myyntiin version, joka käyttää EGA:n 16 väriä, annan heti pari pistettä enemmän.
Musiikkia ei pelissä ole nimeksikään, mutta erittäin suurena plussana ovat samplet. Paineltaessa potilaan vatsaa kommentoi potilas välittömästi huudahtamalla, jos tohtori painaa kipeää kohtaa. Amigan omistajille tämä ei tietenkään ole mitään uutta ja ihmeellistä. Pelattavuus on aivan OK, koska kaikki toiminnot hoidellaan hiirellä. Skalpellin heiluttelu on sillä silkkaa iloa, joskaan potilaat eivät ole samaa mieltä.
Hyvä idea ja toteutus, mutta aivan liian vähän tekemistä, jotta peli jaksaisi kiinnostaa kovinkaan kauaa.
1990 KevätSoftware Toolworks gives everyone the chance to play Vuoristosairaala. The player is carried by force into the operating theatre, where rubber gloves are pulled onto their hands and a scalpel is slapped into their fist. An anaesthetised patient lies waiting on the table. Then off you go, carving away with the biology you learned at school.
The doctor idea in Life And Death is nothing new; a game called The Surgeon came out for the Amiga ages ago, and at first I actually thought this was the same game under a new name. LAD is, however, a new game, and it wipes the floor with The Surgeon in playability and realism. At the start of LAD, the player first has to examine the patient by prodding their stomach and ordering an X-ray or an ultrasound scan.
Based on the tests, the player then makes a diagnosis. The options are medication, bed rest, referral to another doctor, or the last and least pleasant one, surgery. Having fumbled about with the game for a few hours, I can say that if the diagnosis ends in a trip to the operating theatre, the poor patient can kiss life goodbye, at least once this surgeon has got his hands on them. So the game is extremely difficult (i.e. realistic; real operations aren't exactly child's play either).
The PC version I tested only makes use of CGA, so there are just a few colours. This is not very pretty, hence the low score for graphics. If Software Toolworks one day manages to pop out a version that uses EGA's 16 colours, I'll give it a couple of points more straight away.
There's not so much as a token scrap of music in the game, but a very big plus are the samples. When you prod the patient's stomach, the patient instantly comments by crying out if the doctor presses a sore spot. For Amiga owners this is of course nothing new or amazing. The playability is perfectly OK, since all functions are handled with the mouse. Waving the scalpel around with it is pure joy, although the patients don't agree.
A good idea and execution, but far too little to do for the game to hold your interest for very long.
