Gumshoe
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyGumshoe
1990 KevätGumshoe kuuluu peruskaavasta poikkeavien valopistoolipelien harvalukuiseen joukkoon. Siinä pistoolia käytetään vaihteeksi pelihahmon ohjailuun.
Omia aikojaan eteenpäin skrollaavassa maisemassa käpyttelee gansterin näköinen ukkeli, jota voi hypyttää mielin määrin ympäri ruutua ampumalla sitä persuksiin. Tähän tyyliin lennellen on viihtyisää toimittaa lunnasrahat kidnappaajille ja poimia siinä sivussa punaisia ilmapalloja, jotka ovat edustavinaan ammuksia. Ammuntakalulle riittää töitä myös kohti lentävien viskipullojen ja muun kuolettavan esineistön eliminoinnissa.
Neljään pitkähköön tasoon on mahdutettu katoilla poukkoilua, meressä polskimista ja kaikkea siltä väliltä. Vaikeutta ainakin piisaa, sillä monesti pitää samaan aikaan pompotella sankaria tyhjän päällä ja napsia kohti lentäviä esineitä.
Onneksi pelin voi sovittaa normaalin ihmisen aivokapasiteetille portaattomalla vaikeustason säädöllä, eli pitämällä piippua sentin päässä kuvaruudusta. Pelistä itsestään löytyy sellainen aika erikoinen helpotus, että pelaajan mokatessa tietyssä avainkohdassa tasosta jää puolet pois. Kolmas ja ratkaisevin helpotus on mahdollisuus jatkaa peliä, minkä ansiosta lopussa odottavaan mörköön pääseekin tutustumaan melko kivuttomasti.
Ihme kyllä peli imee mukaansa vielä loppukahinan jälkeenkin, joten omalaatuisessa ohjauksessa on poikkeuksellisen paljon viehätysvoimaa.
1990 KevätGumshoe belongs to the small band of light gun games that depart from the basic formula. In it, for a change, the pistol is used to steer the player character.
Through a landscape that scrolls forward of its own accord toddles a gangster-looking little bloke, whom you can make jump around the screen to your heart's content by shooting him in the backside. Flitting about in this fashion, it's a cosy way to deliver the ransom money to the kidnappers and pick up red balloons on the side, which are supposed to pass for ammunition. The shooting implement also has plenty to do eliminating incoming whisky bottles and other lethal objects.
The four longish levels have been crammed with bouncing about on rooftops, splashing about in the sea and everything in between. There's certainly no shortage of difficulty, since you often have to keep the hero bouncing over thin air while picking off incoming objects at the same time.
Fortunately the game can be matched to a normal human's brain capacity by means of a continuously variable difficulty setting, i.e. by holding the barrel an inch from the screen. The game itself has a rather peculiar concession: if the player botches it at a certain key point, half the level gets left out. The third and most decisive concession is the option to continue the game, thanks to which you get to make the acquaintance of the bogeyman waiting at the end fairly painlessly.
Strangely enough, the game keeps sucking you in even after the final scuffle, so the idiosyncratic control method has an exceptional amount of charm.
