Castlevania
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyCastlevania
1990 KevätPerinteinen tasohyppely on konsolipelien todellista perusmateriaalia. Castlevaniassa roima sankari tempaisee ruoskan vyöltään ja tunkeutuu synkän linnan uumeniin mitelläkseen ritareiden, lepakoiden ja muiden kammotusten kanssa. Soihtuja sammuttamalla ja tiiliä mäiskimällä löytää sydämiä, joilla saa palautusta uupuneen sankarin vitaliteettiin. Poimittavana on myös tehokkaampia varusteita, kuten lisää vartta piiskaan, piikkinuija ja erilaisia heittoaseita. Tasojen loppuhuipennuksena on tavalliseen tapaan eeppinen taisto isohkon tappokoneen kanssa.
Menestyksen salaisuutena on harkittu eteneminen ja aseiden käytön tarkka ajoittaminen. Sankarin nujertuessa peliä ei ole pakko aloittaa alusta, mikä lisääkin suuresti pelattavuutta, sillä myöhemmät tasot ovat varsin vaikeita. Sekä liikkuminen että aseiden käsittely tuntuu oudon tahmaiselta, mikä saattaa aiheuttaa turhautumista tiukoissa tilanteissa.
Grafiikka on asiaankuuluvan synkkää, mutta runsaiden yksityiskohtien vuoksi vaikutelma on paikoitellen hieman sekava.
Pienistä moitteista huolimatta Castlevania on toki hyvä peli. Pitkän ruoskan tai piikkinuijan käyttäminen aseena on kiitettävän omaperäinen ja toimiva idea, mutta se onkin ainoa hehkuttelemisen arvoinen yksityiskohta. Valitettavasti Nintendon tasohyppelyissä on pakko käyttää vertailukohtana Super Mario Brossia, joka on kiusallisen ylivoimainen.
1990 KevätThe traditional platform game is the true staple fare of console gaming. In Castlevania a strapping hero snatches the whip from his belt and forces his way into the bowels of a gloomy castle to take on knights, bats and other horrors. By putting out torches and smashing bricks you find hearts, which restore some of the exhausted hero's vitality. There is also more powerful equipment to pick up, such as extra length for the whip, a spiked mace and various throwing weapons. As usual, each level climaxes in an epic battle with a largish killing machine.
The secret of success is careful progress and precise timing of your weapons. When the hero is laid low you don't have to start the game from the beginning, which adds greatly to the playability, since the later levels are pretty tough. Both movement and weapon handling feel oddly sticky, which can cause frustration in tight spots.
The graphics are suitably gloomy, but because of the wealth of detail the effect is a little muddled in places.
Minor gripes aside, Castlevania is certainly a good game. Using a long whip or a spiked mace as a weapon is a commendably original and workable idea, but it is also the only detail worth raving about. Unfortunately, with Nintendo platform games you can't avoid using Super Mario Bross as the yardstick, and it is embarrassingly superior.
