Battle Squadron
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyBattle Squadron
1990 KevätBattle Squadron on, kuten nimikin enteilee, shoot'em-up ja vielä aivan tavallinen ylöspäin scrollaava ammuskelupeli. Ei pahemmin herätä kiinnostusta, vai? No, asiaan vihkiytyneet alkavat herätä, kun kerrotaan, että peli on oikeastaan Hybris II. Siltä varalta, ettei joku Hybristä tunne, kerrottakoon että se oli tasokas ammuskelupeli varustettuna hienoilla grafiikoilla, upeilla efekteillä ja hyvällä musiikilla.
Pelin alku ei herätä minkäänäköistä pelonsekaista kunnioitusta ohjelmoijaa kohtaan. Pelaajan oma alus ei näytä erikoiselta, vaikka onkin hyvin animoitu. Taustatkaan eivät näytä ihmeemmiltä. Mukava soundtrack junnaa taustalla. Mutta hetken pelailun jälkeen käykin ilmi, ettei tämä pelituokio jääkään kovin lyhyeksi.
Pelin tarkoituksena on tuhota paha Barraxin Imperiumi. Ensin kierrellään Barraxin planeetan pintaa ja sitten tunkeudutaan syvemmälle maan sisään vähän väliä vastaan tulevista aukoista. Kun maanalainen osa on tuhottu, noustaan taas pinnalle, etsitään uusi aukko, mennään alas ja sitä rataa. Näihin maanalaisiin osiin menemisellä ei kannata pitää kiirettä, sillä sieltä löytyvät todella isot (myös todella hyvin tehdyt) alienit, joihin ei mikään pikkulaser pure. Kannattaa siis kierrellä planeetan pintaa niin kauan, että hal lussa on todella hyvät aseet.
Pelaajan alus liitelee yli hyvin tehdyn likaisenvihreän kraaterien pilkuttaman maaston. Vastaan tulee jos jonkin moista vihollista, ja piankos tulee ensimmäinen tilaisuus saada lisäaseita: isomman puoleinen vihollisalus jättää jälkeensä pienen värikkään laatikon, jonka pelaaja sitten kerää. Pelaajan kannattaa odottaa, että "lisäaselaatikko" vaihtaa väriä, ja sitten kerätä värin mukaisen lisäaseen, sillä kaikki aseet eivät pure tiettyihin vihollisiin yhtä hyvin kuin toiset.
Aseita on neljää eri perusmallia: oranssit tulipallot, siniset ja vihreät laserit sekä joka suuntaan lähtevät punaiset pallot. Perusmalleista löytyy todella monta eritehoista ja -näköistä muunnosta. Yksi BS:n parhaista puolista on todella upeat ja monipuoliset lisäaseet. Käytössä on myös Nova Missile, eräänlainen smart bomb, joita aluksi on käytössä kolme. Lisää saa tietysti kerättyä.
Koska pelikenttä on leveämpi kuin monitori, kentästä nähdään vain kapea siivu kerrallaan, joten scrollaus voi tapahtua myös sivuille. Myös yhtäaikainen kaksinpeli on mahdollista, joskin tämä aiheuttaa taistoja myös toisella puolella ruutua, kun pelaajat "keskustelevat" kummalle se lisäase loppujen lopuksi kuuluui. Hämmennystä voi saada aikaan sekin, että kumpainenkin pelajaa tempoo ruutua omaan suuntaansa.
BS:n kiitettävin puoli on upeat efektit, joihin luetaan niin mahtavat lisäaseet kuin erinäiset pikkutemput, jotka lisäävät kiinnostusta peliin mahtavasti. Näistä mainittakoon silloin tällöin vastaa tuleva vihollinen, joka tuo mieleen hirviön elokuvasta Predator.
Battle Squadron on ostamisen arvoinen peli, johon kiinnostus ei ihan heti lopu. Itse havaitsin silmät verestäen pelanneeni monta tuntia putkeen, vaikken erityisemmin shoot'em-upeista pidäkään.
1990 KevätBattle Squadron is, as the name suggests, a shoot'em-up, and a perfectly ordinary upward-scrolling shooter at that. Doesn't exactly wake up your interest, does it? Well, the initiated start waking up when they're told that the game is actually Hybris II. In case someone doesn't know Hybris, let it be said that it was a high-quality shooter equipped with fine graphics, superb effects and good music.
The start of the game doesn't inspire any sort of awe towards the programmer. The player's own ship doesn't look like anything special, though it is well animated. The backgrounds don't look like much either. A pleasant soundtrack chugs along in the background. But after playing for a while it turns out that this gaming session isn't going to be a short one after all.
The aim of the game is to destroy the evil Barrax Empire. First you cruise around the surface of the Barrax planet and then you burrow deeper underground through the openings that keep turning up. Once an underground section has been destroyed, you rise to the surface again, look for a new opening, go down, and so on. There's no point hurrying into these underground sections, since that's where you'll find the really big (and also really well made) aliens that no puny little laser will make a dent in. So it pays to cruise around the planet's surface until you've got some really good weapons in hand.
The player's ship glides over well-made, dirty-green terrain dotted with craters. All sorts of enemies come at you, and before you know it the first chance to get extra weapons comes along: a biggish enemy ship leaves behind a small colourful box, which the player then collects. The player would do well to wait for the "extra weapon box" to change colour and then collect the extra weapon matching that colour, since not all weapons bite on certain enemies as well as others do.
There are four basic types of weapon: orange fireballs, blue and green lasers, and red balls that fly off in every direction. The basic types come in a great many variants of differing power and looks. One of BS's best points is the really superb and versatile extra weapons. There's also the Nova Missile, a kind of smart bomb, of which you have three at the start. More can be collected, of course.
Since the playfield is wider than the monitor, you only see a narrow slice of it at a time, so the screen can also scroll sideways. Simultaneous two-player play is possible too, though this leads to battles on the other side of the screen as well, as the players "discuss" who that extra weapon really belonged to in the end. Confusion can also be caused by each player yanking the screen in their own direction.
BS's most praiseworthy aspect is the superb effects, which include both the mighty extra weapons and various little tricks that add hugely to the interest of the game. Of these, let's mention the enemy that turns up every now and then and brings to mind the monster from the film Predator.
Battle Squadron is a game worth buying, and your interest in it won't run out any time soon. I myself found, with bloodshot eyes, that I had played for many hours straight, even though I'm not especially fond of shoot'em-ups.
