Millenium 2.2
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyMillenium 2.2
1989 Syksy2. vuosisata ei ala lupaavasti: massiivisen kappaleen törmäys on muuttanut kauniin planeettamme elinkelvottomaksi. Sivilisaatiostamme on jäljellä vain yksi Kuuhun rakennettu siirtokunta ja siellä asustavat aatamit ja eevat. Mutta raunioista nousee uusi kukoistus.
Kuuasema on vaatimaton sadan hengen yhteisö, joka kykenee itsenäiseen toimintaan hyödyntämällä aurinkoenergiaa ja louhimalla mineraaleja. Pelin alussa päärooli on tutkimuskeskuksella, jonka uumenissa tiedemiehet painiskelevat uusien projektien kimpussa. Heidän piirustuspöydillään syntyneiden laitteiden valmistus voi alkaa, mikäli energiaa ja raaka-aineita on riittävästi saatavilla. Mineraalivalikoiman suppeus muodostuu pian ongelmaksi, joten katse on suunnattava ylös tähtiin.
Muiden taivaankappaleiden valloitus voi alkaa, kun niille lähetettävät luotaimet ovat ottaneet selvää olojen sopivuudesta ja raaka-aineet riittävät uuden siirtokunnan rakentamiseen. Pian pelaaja huomaa komentavansa mahtavaa avaruuslaivastoa ja siirtokuntien imperiumia. Mutta turha kuvitella, että Marsissa pesivät muukalaiset lähettävät sinulle onnittelusähkeitä.
Millenium 2.2 sijoittuu strategian ja simulaation välimaastoon sisältäen mausteena aimo ripauksen aitoa seikkailumieltä. Tähän herkullisia yksityiskohtia pursuavaan ympäristöön eivät lainkaan istu shokeeraavan suppeat peliohjeet: vaivaiset kaksi harvaan painettua sivua. Tämä aiheutti pientä alkukankeutta, mutta toimintojen hallinta käy hiirellä niin sujuvasti, että peli alkaa iskostua tajuntaan aivan itsestään. Tarvitsee vain aikansa siirrellä osoitinta ikonien, tekstien ja kuvissa näkyvien esineiden seassa.
Asemien puolustaminen on pelin ainoa toimintajakso, jossa on hapuiltava ilotikku kouraan. Se on toteutettu täytetyllä vektorigrafiikalla, mutta mitään massiivista taistelusimulaatiota on turha odottaa. Kyse on pelkistetystä tähtää ja ammu -harjoituksesta.
Strategiaan painottuvat pelit eivät yleensä grafiikalla koreile, mutta Millenium päihittää tyylikkyydessä useimmat toimintapelitkin. Grafiikka ei ole pelkkä koriste, sillä kuviin sisältyy osa pelin ikoniohjauksesta. Ääniefektit ovat pelin vaatimattomin anti, mutta omalta osaltaan nekin vahvistavat futuristista tunnelmaa.
Millenium 2.2 on kuin hyvä tieteiskirja, jossa kiehtovan perusidean ympärille on rakennettu sujuvasti etenevä juoni ja sopiva määrä yllättäviä käänteitä. Sitä ei kerta kaikkiaan malta lopettaa kesken, minkä vuoksi sen on pelannut läpi aivan liian pian. Jäljellä on kuitenkin haaste selvitä tehtävästä lyhyemmässä ajassa ja paremmalla tuloksella, joten ei peli kovin pitkään ehdi hyllyssä pölyttyä.
1989 SyksyThe 22nd century does not begin promisingly: the impact of a massive body has made our beautiful planet uninhabitable. All that is left of our civilisation is a single colony built on the Moon, where the Adams and Eves live. But from the ruins a new flowering arises.
The moon base is a modest community of a hundred souls, able to function independently by harnessing solar energy and mining minerals. At the start of the game the leading role belongs to the research centre, in whose depths the scientists wrestle with new projects. The devices born on their drawing boards can go into production if enough energy and raw materials are available. The narrow range of minerals soon becomes a problem, so your gaze must turn up to the stars.
The conquest of other heavenly bodies can begin once the probes sent to them have established whether conditions are suitable, and once there are enough raw materials to build a new colony. Soon the player finds that they are commanding a mighty space fleet and an empire of colonies. But don't kid yourself that the aliens nesting on Mars will be sending you congratulatory telegrams.
Millenium 2.2 is set in the borderland between strategy and simulation, with a hefty pinch of genuine adventurous spirit thrown in as seasoning. Shockingly scanty instructions do not fit this setting, brimming with delicious detail, at all: a measly two sparsely printed pages. This caused a little stiffness at the start, but the mouse control goes so smoothly that the game starts to sink into your mind all by itself. You just need to spend some time moving the pointer about among the icons, the texts and the objects visible in the pictures.
Defending the stations is the game's only action sequence, where you have to fumble a joystick into your fist. It is done in filled vector graphics, but there's no point expecting any massive combat simulation. It is a stripped-down aim-and-shoot exercise.
Games with an emphasis on strategy don't usually show off their graphics, but Millenium beats most action games for style as well. The graphics are not mere decoration, since part of the game's icon control is contained in the pictures. The sound effects are the game's most modest contribution, but they too do their bit to strengthen the futuristic atmosphere.
Millenium 2.2 is like a good science fiction novel, in which a smoothly flowing plot and a suitable number of surprising twists have been built around a fascinating basic idea. You simply can't bring yourself to stop halfway, which is why you've played it through far too soon. There is still the challenge of completing the task in less time and with a better result, though, so the game won't have long to gather dust on the shelf.
