Bad Dudes vs. Dragonninja
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyBad Dudes vs. Dragonninja
1989 SyksyMitä tarkoittaa "Elite"? Mikä ihmeen "Gauntlet"? Vihdoinkin on tullut peli meidän rautalankaselityksiä vaativalle ajallemme:"Pahat jätkät vastaan Lohharininja". Harvoinpa nimi kertoo näin selvästi kiireiselle city-ihmiselle mistä pelissä on kysymys.
Dragonninja perustuu Data Eastin kehuttuun kolikkopeliin. Kuten enemmän pelailleet jo arvaavat Lohikäärmeninja taistelee tiensä läpi terrosristininja-armeijoiden kohdatakseen joka tason lopussa sitten pakollisen erikoisvastustajan. Osa pätkityistä Pahoista jättää jälkeensä puukon, lisä-aikaa tai -energiaa. Seisomalla hiljaa paikoillaan, fire-nappi tiukasti rutistettuna, kerää ninja voimaa erikois-super-megalyöntiin, joka niittää roppakaupalla vastustajaa. Joystickin mahdollisesta kuudestatoista asennosta jokainen vastaa huutoon ja tuottaa tulosta.
Dragonninja ei siis tuo mitään uutta pelimaailmaan, mutta ainakin välittää fraasinsa hyvin tehtynä. Double Dragonin kaltaiseen mokaukseen ei sorruta. Kuusnelosen grafiikka on erinomaista, vaikka henkilöiden kävelyvauhti ja animointi ovatkin ristiriidassa keskenään. Lyöntien osuma-alue on taas pihi ja kitsas, mikä toisia miellyttää, minua ei.
Kaksinpeluumahdollisuutta lukuunottamatta Dragonninja on niin lähellä peliautomaattia kuin kuusnepan resursseilla pääsee. Amstradin versio häviää grafiikan tarkuudessa, mutta voittaa pelattavuudessa. Kuusitoistabittisissä Amiga pärjää erinomaisesti grafiikan ollessa isoa ja näyttävä sekä varsin notkeasti liikkuvaa. ST näyttää samalta, mutta valtava hitaus aiheuttaa pelilevykkeiden formatoimisen.
Dragonninjan suurin etu on se, että jokainen misogynisti voi hakata naisia kuvaruudulla eikä joudu menemään naimisiin.
1989 SyksyWhat does "Elite" mean? What on earth is "Gauntlet"? At last a game has arrived for our age, which needs everything spelled out: "Bad Dudes Versus Dragon Ninja". Rarely does a name tell the busy city type so clearly what a game is all about.
Dragonninja is based on Data East's acclaimed coin-op. As those who have played a bit more will already guess, the Dragon Ninja battles through armies of terrorist ninjas to face, at the end of every level, the obligatory special opponent. Some of the clobbered Bad Dudes leave behind a knife, extra time or extra energy. By standing still on the spot with the fire button squeezed tight, the ninja builds up power for a special-super-mega-punch that mows down opponents by the bucketload. Of the joystick's sixteen possible positions, every single one answers the call and gets results.
So Dragonninja brings nothing new to the gaming world, but at least it delivers its stock phrases nicely crafted. There's no stumbling into a botch-up like Double Dragon. The Commodore 64 graphics are excellent, even though the characters' walking speed and their animation are at odds with each other. The hit area of the blows, on the other hand, is stingy and miserly, which pleases some people but not me.
Two-player option aside, Dragonninja is as close to the arcade machine as the Commodore 64's resources will get you. The Amstrad version loses out on graphic detail but wins on playability. Among the 16-bits, the Amiga does excellently, with graphics that are big and showy and move very nimbly. The ST looks the same, but the massive slowness results in the game disks being formatted.
Dragonninja's biggest advantage is that any misogynist can beat up women on screen without having to get married.
