Zany Golf + Minigolf
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyZany Golf + Minigolf
1989 KevätMinigolf - tuo kevään ja kesän hauska ajanviettotapa, jossa rautanuijat pakottavat pientä palloa synkkään kuoppaan. Nyt ei tarvitse nokkaa työntää ulkoilmaan, sillä kaksikin pelitaloa on vanginnut minigolfin magneettipinnalle.
Minigolfissa on kentät esitetty suoraan ylhäältä. Korkeuserot saa mieltää päässään, perspektiivi kun on hylätty eri värisävyjen hyväksi. Pallon liikkeellesaaminen ja kohdistaminen sujuu kuitenkin ihan mukavasti jopa joystickilla. Ratoja on parisenkymmentä ja peli noudattaa tuttuja minigolfin sääntöjä. Minigolfin pilaa kuitenkin lepsu ohjelmointi ja ratojen mielikuvituksettomuus. Pallo ponnahtelee luonnonlakien vastaisesti eikä mihinkään Leaderboardmaiseen realismiin ylletä. Grafiikka ei ole muutenkaan mitenkään häikäisevää.
Zany Golfin ote on erilainen. Radat ovat graafisesti kauniita, täynnä animaatiota ja "hullunkurisia" keksintöjä kuten pomppivia hampurilaisia. Pallon lyönti simuloi osuvasti aitoa minigolfia. Mutta sitten tulevatkin huonot uutiset. Ratoja on vain yhdeksän, ja sääntöjä on muutettu. Jokaisella radalla on par, joka ilmoittaa montako lyöntiä siihen keskimäärin saa mennä. Parin alittavat lyöntimäärät siirtyvät bonukseksi seuraaviin reikiin, mutta kun lyönnit loppuvat: raaka GAME OVER. Tämä karsii huomattavasti pelin käyttökelpoisuutta, ja pieni reikämäärä tiputtaa sinänsä erittäin ammattitaitoisesti tehdyn pelin kiinnostavuutta.
Minigolf livenä tuntuu olevan edelleenkin paras tapa tutustua tähän pikkupallopelien kuninkaaseen.
1989 KevätMinigolf - that jolly spring and summer pastime in which iron cudgels force a little ball into a gloomy pit. Now you don't have to stick your nose out into the fresh air, since no fewer than two software houses have imprisoned minigolf on a magnetic surface.
In Minigolf the courses are shown from directly overhead. You have to picture the differences in height in your head, since perspective has been dropped in favour of different shades of colour. Getting the ball moving and aiming it goes quite nicely, though, even with a joystick. There are about twenty holes, and the game follows the familiar rules of minigolf. Minigolf is spoiled, however, by slack programming and unimaginative holes. The ball bounces about in defiance of the laws of nature, and it gets nowhere near any Leaderboard-style realism. Nor are the graphics in any way dazzling otherwise.
Zany Golf takes a different approach. The holes are graphically beautiful, full of animation and "zany" contraptions such as bouncing hamburgers. Hitting the ball simulates real minigolf aptly. But then comes the bad news. There are only nine holes, and the rules have been changed. Every hole has a par, which tells you how many strokes you may spend on it on average. Strokes left under par carry over as a bonus to the following holes, but when you run out of strokes: a brutal GAME OVER. This cuts down the game's usefulness considerably, and the small number of holes lowers the appeal of what is in itself a very professionally made game.
Minigolf played live still seems to be the best way to get to know this king of little-ball games.
