Robocop
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyRobocop
1989 KevätRobocop li elokuva, joka puhalsi kuin raikas tuuli läpi ummehtuneen elokuvatarjonnan ja sai unohtamaan kaikki helvetin typerät rambo-eddiemurphy-idioottifilmit. Se oli hauska, älykäs ja tyydyttävän väkivaltainen, vaikka silvottu Suomiversio olikin kuin Pommacia verrattuna samppanjaan. Joka tapauksessa tämä mestarillinen elokuva on nyt pelinäkin.
Robocop seuraa ihailtavan tarkasti elokuvan juonta (jonka oletetaan olevan sinulle, hyvä lukija, tuttu ja jollei ole - oma moka), mistä johtuen pelikin on yhdeksässä palassa. Poliisiupseeri Murphy oli huomattavasti useammassa palassa, kunnes hänen käyttökelpoiset osansa yhdistetiin kyberneettiseen runkoon ja tulos oli Robocop - osittain mies, osittain kone, kokonaan poliisi.
Peli seuraa itse asiassa elokuvan juonta niin tiiviisti, että tähän tilaan ei lyhennelmä mahdu. Sehän ei sinänsä ole mikään itseisarvo, joten millainen on peli? Itse asiassa elokuvan ulkoinen olemus onkin vangittu erittäin hyvin.
Näin objektiivisuuden kaapuun verhoutuen ja Robocop pelinä pelien joukossa ottaen voidaan todeta, että Robocop on varsin hyvä käännös. Grafiikka on todella erinomaista, ja eri peliosioiden tarjoama vaihtelu kohentaa kokonaiskuvaa. Miinus tulee pakosta kuunnella elokuvaan kuulumatonta soundtrackia, josta johtuen ääniefektejä ei ole. Vaikka pelattavuus ei olekaan huippuluokkaa, emotionaalisesti sitoutumattomat pelimiehet tulevat kuitenkin todennäköisesti olemaan tyytyväisiä.
Mutta minä en ole! Peli käsittelee ehkä maailman parasta elokuvaa Robocopia, ja sitä taustaa vasten Robo on mennyt metsään. Jo ensimmäisessä osassa muutama surkea pikkunilkki pikkupyssy aseenaan vaivattomasti nitistää cyborgin, jota elokuvassa ammuttiin siihen malliin että heikompaa hirvittää eikä Robo ollut moksiskaan. Ja minkä takia hän joutuu keräämään lisäaseita, kun elokuvan vaikuttava tehopistooli kuuluu jo peruskokoonpanoon? Ei tämä ole se Robo jota rakastan, tämä on joku stallone tinapaperissa.
Vaikka todennäköisesti jäänkin maailman ainoaksi en voi kun tirauttaa pari kyyneltä ja sanoa olevani tosi pettynyt Oceanin näkemykseen Robocopista. Well, thatés life in a big city.
1989 KevätRobocop was a film that blew like a fresh breeze through the stale film offerings and made you forget all the bloody stupid rambo-eddiemurphy idiot flicks. It was funny, intelligent and satisfyingly violent, even though the butchered Finnish version was like Pommac compared to champagne. Anyway, this masterful film is now a game as well.
Robocop follows the film's plot admirably closely (which you, dear reader, are assumed to know, and if you don't - your own screw-up), which is why the game too comes in nine pieces. Police officer Murphy was in considerably more pieces, until his usable parts were combined with a cybernetic body and the result was Robocop - part man, part machine, all cop.
In fact the game follows the film's plot so closely that a synopsis won't fit in this space. That is no virtue in itself, of course, so what is the game like? As a matter of fact, the outward look of the film has been captured very well.
Thus cloaked in the robe of objectivity, and taking Robocop as a game among games, it can be stated that Robocop is a pretty good conversion. The graphics are truly excellent, and the variety offered by the different game sections improves the overall picture. A minus goes to being forced to listen to a soundtrack that doesn't belong to the film, as a result of which there are no sound effects. Even though the playability isn't top class, emotionally uncommitted gamers are nevertheless likely to be satisfied.
But I'm not! The game deals with possibly the best film in the world, Robocop, and against that background Robo has gone badly astray. As early as the first part, a few pathetic little punks armed with popguns effortlessly snuff out the cyborg who, in the film, got shot at in a way that makes the faint-hearted shudder, and Robo didn't even flinch. And why does he have to collect extra weapons, when the film's impressive power pistol already comes as part of the basic kit? This isn't the Robo I love, this is some stallone in tinfoil.
Even though I'll probably end up the only one in the world, I can't help but shed a couple of tears and say that I'm really disappointed with Ocean's take on Robocop. Well, that's life in a big city.
