Firezone
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyFirezone
1989 KevätOn pikkaisen ärsyttävää kun mahtavaa 16-bittistä voimaa käytetään pääasiassa arcaderähellykseen, vaikka hiiriohjaus ja graafinen käyttäjäliityntä tarjoavat oivat puitteet laajoille strategiapeleille. Siksi onkin aina iloinen yllätys kun strategiapeli koneeseen pullahtaa.
Levyltä paljastuu maailma vuoden 2000 jälkeen. Supervoimat ovat hajonneet ja niiden paikalla on uudet valtaliitot. Seuraa sota. Yhdistynyt Eurooppa, Tyynenmeren Liitto, Afrikan liittovaltio ja Islam taistelevat vallasta antipainovoimamoottoreilla varustetuilla tankeilla. Taistelut eivät enää kestä tunteja, ne ovat ohi minuuteissa.
Pelaajan käytettävissä on seitsemän yksikköä. Jalkaväki on aseistautunut laseraseilla ja taisteluhaarniskoilla, novatykit tarjoavat raakatulivoimaa, AT-ST-tyyppiset Striderit kahlaavat kevyiden gravtankkien ja raskaiden tankkien seassa, komentokeskuskin liikkuu telaketjuilla (miten vaikuttanee pelimyyntiin?) ja Leviathanit ovat valtavia sotakoneita jotka levittävät kauhua, tuhoa ja kuolemaa.
Firezone on itse asiassa aika simppeli sotapeli, jopa niin yksinkertainen etten edes vilkaissut ohjeita ja hyvin meni. Valitettavasti grafiikka ei hyödynnä isäntäkoneidensa mahdollisuuksia, mutta onpahan ainakin räikeän väristä. Niinhän se näissä peleissä silti usein on. Animaatio ja kunnon ääniefektit tuskin olisivat tuhonneet tunnelmaa. Hiirenkäytönkin implemointi on jäänyt keskeneräisen tuntuiseksi, mutta näppäimistöön ei silti tarvitse koskea. Vuorot jakaantuvat liikkumis- ja tulitusvaiheisiin, eikä mitään erityisoptioita löydy. Sopiipa Firezone ainakin aloittelevalle strategistille.
Plussaa Firezonessa on kuitenkin kaksinpeluumahdollisuus ja etenkin mahdollisuus rakentaa omia kampanjoita valmiiksitehtyjen lisäksi mukana tulevalla siedettävän käyttäjäystävällisellä Gamegen-ohjelmalla. Tämähän aina pidentää pelin elinikää.
Firezone on ihan tutustumisen arvoinen peli, mutta valitettavasti siitä jää jotenkin kasibittinen maku. Toivottavasti SSI:n kaltaiset strategiakuninkaat kääntävät katseensa myös ST-Amigan puoleen.
1989 KevätIt's a tiny bit annoying that mighty 16-bit power gets used mainly for arcade mayhem, even though mouse control and a graphical user interface provide the ideal framework for large-scale strategy games. That's why it's always a pleasant surprise when a strategy game pops into the machine.
The disk reveals a world after the year 2000. The superpowers have fallen apart and in their place are new power blocs. War follows. United Europe, the Pacific League, the African Federation and Islam fight for power with tanks fitted with anti-gravity engines. Battles no longer last hours; they're over in minutes.
Seven units are at the player's disposal. The infantry is armed with laser weapons and battle armour, nova cannons provide raw firepower, AT-ST-style Striders wade among the light gravtanks and heavy tanks, even the command centre moves on caterpillar tracks (how might that affect game sales?), and the Leviathans are huge war machines that spread terror, destruction and death.
Firezone is actually a pretty simple war game, so simple in fact that I didn't even glance at the instructions and got on fine. Unfortunately the graphics don't make use of what their host machines can do, but at least they're garishly coloured. That's often the way with these games anyway. Animation and some proper sound effects would hardly have ruined the atmosphere. The implementation of mouse control, too, feels half-finished, but you still don't need to touch the keyboard. Turns are divided into movement and firing phases, and there are no special options to be found. Firezone does at least suit the budding strategist.
On the plus side, though, Firezone has a two-player option and, above all, the chance to build your own campaigns in addition to the ready-made ones, using the tolerably user-friendly Gamegen program that comes with it. That always extends a game's lifespan, of course.
Firezone is a game quite worth getting to know, but unfortunately it somehow leaves an 8-bit aftertaste. Hopefully strategy kings like SSI will turn their gaze towards the ST and Amiga as well.
