Action Fighter
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyAction Fighter
1990 KevätFirebirdin myyminen Microproselle herätti aikoinaan ristiriitaisia tunteita, mutta olisikohan firma pikku hiljaa saamassa pelihanansa auki. Vieläkö Firebird on laadun tae, kas siinä pulma.
Action Fighter on muotoiltu pystyyn vieriväksi ammuskelupeliksi, jonka kantavana ideana on välineen vaihtuminen moottoripyörästä autoksi ja autosta suihkukoneeksi. Aluksi porhalletaan tietä ylös ja keräillään lippuja ja kirjaimia vinhan ammuskelun lomassa. Silloin tällöin paikalle ilmestyy rekka, jonka kyljessä lukee Sega. Hivuttautumalla peräkonttiin saa lahjaksi lisää aseistusta.
Kun on aikansa pyörittänyt samaa tieosuutta kaksi- tai nelipyöräisellä, peli vaihtuu Xevious-tyyliseksi räiskinnäksi. Eli jos se lentää niin ammu ja jos se ryömii niin pommita. Pelaajan tuhottua alussa esitellyt kohteet kierros alkaa alusta seuraavalla tasolla.
Tieympäristöön sijoittuva ensimmäinen puolisko vierii notkeasti ja pelaaminen sujuu ilman ihmeempää äheltämistä. Siitä jopa löytyy joitain omaperäisiä oivalluksia, kuten ruudun ylälaitaan sijoitettu liikennemerkki, joka varoittaa mutkista ja kapenevasta tiestä. Tällaisena AF olisi kohtuullisen hilpeää ajanvietettä, muuta pelin laatu ei ole osiensa summa.
Räiskintäosuudessa ohjelmoijien ote on nimittäin lipsunut pahasti. Spritet saavat vakavan horkkakohtauksen, kun ruudulle ilmestyy vähänkin enemmän tavaraa. On tosi jännää puikkelehtia vihollisammusten välissä, jotka hidastavat ja kiihtyttävät vauhtia vähän miten sattuu. Lisäksi törmäysten tutkiminen vaikuttaa kovin bugiselta: alus tuhoutui pari kertaa ilman näkyvää syytä ja joskus ammukset lentävät suoraan läpi.
Action Fighterin perusideana oleva pelityylien sekoittaminen saattaisi toimia hyvinkin, mutta pelistä jää keskeneräinen maku. Pienellä hiomisella siitä olisi saanut varsin toimivan räiskintäpaketin, mutta jos pelissä on puolet keskitasoa ja puolet roskaa, niin ei sitä viitsi ruveta kehumaan.
1990 KevätThe sale of Firebird to Microprose stirred up mixed feelings at the time, but could the firm slowly be getting its game tap turned on? Is Firebird still a guarantee of quality - ah, that is the question.
Action Fighter has been shaped into a vertically scrolling shoot-'em-up whose central idea is the vehicle changing from motorbike to car and from car to jet plane. At first you barrel up the road collecting flags and letters in between bouts of frantic shooting. Every now and then a truck turns up with Sega written on its side. By edging your way into its back you get extra weaponry as a present.
Once you've spent a while going round the same stretch of road on two or four wheels, the game turns into a Xevious-style blaster. In other words, if it flies, shoot it, and if it crawls, bomb it. After the player has destroyed the targets shown at the start, the round starts over on the next level.
The first half, set on the road, scrolls smoothly and plays without any particular huffing and puffing. It even has a few original touches, such as the road sign at the top of the screen that warns of bends and a narrowing road. As it stands AF would be reasonably jolly entertainment, but the quality of the game is not the sum of its parts.
In the shooting section, you see, the programmers' grip has slipped badly. The sprites come down with a serious fit of the shakes as soon as even slightly more stuff appears on screen. It's a real thrill weaving between enemy bullets that slow down and speed up any old how. On top of that the collision detection seems very buggy: the ship was destroyed a couple of times for no visible reason, and sometimes bullets fly straight through.
Mixing game styles, Action Fighter's basic idea, might well work very nicely, but the game leaves an unfinished taste. With a little polishing it could have been made into a quite workable shoot-'em-up package, but when a game is half average and half rubbish, you can't really be bothered to start singing its praises.
