Afterburner
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyAfterburner
1989 KevätTässä se nyt on: joulun -88 ennakkoon kovimmaksi kohuttu hitti. Afterburner oli hitti jo ennen koko pelin ilmestymistä, siitä huolehti massiivinen mainoskampanja. No millainen on tulos?
Peli sinänsä pohjautuu todella yksinkertaiseen ideaan. F-14-hävittäjä syöksyy hirveää vauhtia kohti horisonttia ampuen eri hurjasti konetykeillään. "Maalaamalla" vastaantulevia vihollisia saa lukittua ohjuksen ja jopa laukaistuakin sen. Hätätilanteessa saa koneen heitettyä selälleen ja väistettyä tiuhimmat ohjusryväskät. Siinäpä sitten kaikki.
Afterburnerin suosio arcadehalleissa perustui täysin pelin mielettömään vauhtiin, massiiviseen grafiikkaan ja ennenkaikkea hydrauliseen tuoliin, joka heitteli pelaajaparkaa aina oksennuksen tuolle puolen, joten mitenkä käy pelin kotikoneissa?
Kuusnelosversiosta täytyy valittaen todeta, että ei ei ei kuusnelosen resursseilla pysty tällaiseen peliin. Nepuli antaa kyllä kaikkensa, mutta ei tulos ole pelattava. Vihollisten väistely on onnesta kiinni, koska lähestyviä ohjuksia ei huomaa pomppivan päivityksen takia. Kun Afterburnerista riisutaan tuoli, megagrafiikka ja hillitön vauhti, mitä jää jäljelle? Kuusnelosversiopa kuusnelosversio.
Mitenkä sitten pärjäävät mahtavat kuusitoistabittiset, varsinkin kun käännös on Starglidereista tutun Argonaut Softwaren käsialaa? Pojat mainostivat tulosta etukäteen ja väittivät pystyvänsä tekemään liki arcade-identtisen version, mutta suuret sanat halkaisivat suun. ST-versio ei mitenkään vakuuta hurjalla vauhdilla, taustat ovat spartalaisia ja ääniä ei juuri ole. Amiga-versio tuskin lienee erilainen, oletettavasti kuitenkin paremmalla ääniraidalla. Totuushan on että itse sisällön osuus Afterburnerissa on hyvin vähäinen, kiinnostavuus syntyy erikoisefekteistä.
Afterburner on surkea käännös, jota ei suin surminkaan suosittele kenellekään.
1989 KevätHere it is at last: the hit that was hyped hardest ahead of Christmas '88. Afterburner was a hit before the game had even come out; a massive advertising campaign took care of that. So what's the result like?
The game itself is based on a really simple idea. An F-14 fighter hurtles towards the horizon at a terrific speed, blazing away furiously with its cannons. By "painting" oncoming enemies you can get a missile lock and even launch the thing. In an emergency you can flip the plane onto its back and dodge the thickest clusters of missiles. And that's all there is to it.
Afterburner's popularity in the arcades rested entirely on the game's insane speed, its massive graphics and above all the hydraulic seat, which threw the poor player about until well past the point of throwing up, so how does the game fare on home computers?
Of the C-64 version it has to be regretfully said that no no no, the C-64 just doesn't have the resources for a game like this. The poor little machine does give it everything it's got, but the result is not playable. Dodging enemies is down to luck, because the jerky screen update means you don't notice approaching missiles. Strip Afterburner of the seat, the mega-graphics and the unbridled speed, and what's left? Why, the C-64 version, that's what.
So how do the mighty sixteen-bitters fare, especially as the conversion is the handiwork of Argonaut Software, known for the Stargliders? The boys talked up the result in advance and claimed they could produce a near arcade-identical version, but their big talk came back to bite them. The ST version hardly dazzles with breakneck speed, the backgrounds are spartan and there's barely any sound. The Amiga version is unlikely to be any different, though presumably with a better soundtrack. The truth, after all, is that the actual content of Afterburner amounts to very little; the appeal comes from the special effects.
Afterburner is a wretched conversion that I wouldn't recommend to anyone for love nor money.
