Typhoon
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyTyphoon
1987Jipiiiiii, uusi ohjelma Atari ST:lle. Äkkiä viimeisin Xanth-kirja syrjään ja levykettä koneeseen. 'Please insert disk B' - haaaaa, paketti sisältääkin kaksi levykettä, eli koko ST:n muisti otetaan käyttöön. Aina vain paranee.
Hmmmmmm. Tavanomainen pakkovierityspeli. Avaruusaluksen kaasuvaijeri on hirttänyt kiinni, ja purtilo painelee täysillä kohden vihulaisalueen ydintä. Matkan varrella ilkeämieliset intergalaktiset tappajamakeiset tekevät parhaansa kaasuvaijerin siinä missä kaikkien muidenkin aluksen osien irrottamiseksi. Matkan varrella vastaan tippuu kummallisesti eri kirjaimia muistuttavia energiakapseleita, jotka antavat uutta puhtia aluksen kilville tai lasereille.
Joooooooopa - juonesta ei voi pahemmin puhua, mutta shoot them (y)uppina Typhoon menettelee ihan näppärästi. Taustalla vierivä maisema on todella sievästi toteutettu, mutta miksi ihmeessä sitä pitää ladata aina parin kentän välein levykkeeltä uudestaan? Lisäksi aluksen kyvyttömyys ryhtyä törmäämistä lukuun ottamatta mihinkään toimenpiteisiin vihollisen maa-asemia vastaan saa Xeviousille sydämensä menettäneet ataristit itkemään avaruuslentopetrolia.
Mutta sitten oikein iiiiiiso MUTTA. Kuka tajuton tohelo on keksinyt tehdä Typhoonista sellaisen, että pelaajan heitettyä viimeisen viidestä hengestään lerpunmurskaimeen pitääkin ensin heittää A-diski ja sitten vielä B-diski, ennen kuin ohjelma suostuu kajauttamaan kuolinfanfaarin Game over -tekstin kera. Kun tämä toistuu joka kerta, alkaa pelaaja lopulta kaivata Typhooniinsa sellaista peliruutua, jossa vastaan leijuu pelin tekijöiden sinivihreitä hahmoja, joita sitten voi sadistisesti hirnuen ampua tuusannuuskaksi.
1987Yippeeeeee, a new program for the Atari ST. Quick, the latest Xanth book goes to one side and the disk goes into the machine. 'Please insert disk B' - aaahhh, the package actually comes on two disks, so the ST's entire memory is being put to use. It just keeps getting better.
Hmmmmmm. A standard forced-scrolling game. The spaceship's throttle cable has jammed wide open, and the old tub is careering flat out towards the heart of enemy territory. Along the way, malicious intergalactic killer candies do their best to prise loose the throttle cable, and every other part of the ship while they're at it. Also along the way, energy capsules that look oddly like various letters drop into your path, giving fresh oomph to the ship's shields or lasers.
Weeeeeeell - there's no plot to speak of, really, but as a shoot them (y)up Typhoon gets by quite handily. The landscape scrolling in the background is really prettily done, but why on earth does it have to be reloaded from the disk every couple of levels? On top of that, the ship's inability to take any action whatsoever against enemy ground installations, apart from crashing into them, will leave Atari owners who lost their hearts to Xevious weeping tears of space-grade jet fuel.
But then comes a really biiiiiig BUT. Which clueless bungler came up with the idea of making Typhoon so that once the player has thrown the last of their five lives into the floppy crusher, you first have to bung in disk A and then disk B as well, before the program will deign to blast out the death fanfare along with the Game over text? When this happens every single time, the player eventually starts wishing Typhoon had a screen where blue-green figures of the game's makers come floating towards you, so you can shoot them to smithereens with a sadistic horse laugh.
