Spy vs. Spy III - The Arctic Antics
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksySpy vs. Spy III - The Arctic Antics
1987MADista tutut vakoojat palaavat jälleen, tällä kertaa jo kolmannessa viritelmässä. Nyt vekkulit miinanrakentajat jahtaavat planeettainvälistä ohjusta pohjoisnavalla. Tarkalleen sanottuna tehtävänä on "löytää ja laukaista maanalainen, intergalaktinen raketti ennenkuin pahin mahdollinen tapahtuu", niinkuin ohjeet sen niin osuvasti sanovat. Ennen laukaisua tarvitset kolme esinettä: kellokortin, gyroskoopin ja uraanipolttoainekanisterin.
Voidaan vain kysyä, mihin niinkin edistyneessä laitteessa kuin planeettainvälinen raketti tarvitaan gyroskooppia. Tämä ei ilmeisesti kuulu meille, eli who cares? Pelissä löytyy optioita vaikka muille jakaa. Tuhrattuaan alkuvalinnat läpi, löytää itsensä kamppailemasta joystickin kanssa. Vaikka kuinka vilkuilee ja tavailee ohjeita, ei pikku vakooja suostu tottelemaan kunnolla. Ohjeet kun olettavat, että ohjauksen oppii nopeammin kuin osaa sanoa "urgh", ja painuu suoraan toimintojen selittämiseen.
Ja niitähän löytyy, aina avantojen sahaamisesta jään liukastamiseen. Miekkojen sijasta heput pyörittävät lumesta palloja ja viskelevät niitä. Tämä taas alentaa ruumiinlämpöä ja seurauksena on jäätymiskuolema. Igluihin voi mennä lämmittelemään, jos tulee vilu. Aidot jäänaskalit ovat myös tarpeelliset, jos sattuu tipahtamaan avantoon.
Grafiikka on siedettävää, tausta scrollaa hieman nyppien, muttei haittaa joystickin kimpussa äheltävää pelaajaa. Musiikki on inhottavaa vinkumista eivätkä tehosteetkaan juuri hämmästytä. Omituinen kontrollisysteemi vie pelistä mielenkiinnon ja peli suorastaan haisee rahat pois-idean äärimmäiseltä hyväksikäytöltä. Tarpeeton jatko muutenkin väsähtäneeseen ideaan.
1987The spies familiar from MAD are back yet again, this time in their third concoction already. Now the rascally mine-builders are chasing an interplanetary missile at the North Pole. To be precise, the task is "to find and launch the underground, intergalactic rocket before the worst possible thing happens", as the instructions so aptly put it. Before the launch you need three items: a time card, a gyroscope and a uranium fuel canister.
One can only ask what a device as advanced as an interplanetary rocket needs a gyroscope for. Apparently that's none of our business, so who cares? The game has options to spare. Having fumbled your way through the opening choices, you find yourself wrestling with the joystick. However much you peek at the instructions and spell your way through them, the little spy refuses to obey properly. The thing is, the instructions assume you'll pick up the controls quicker than you can say "urgh", and dive straight into explaining the actions.
And there are plenty of those, everything from sawing holes in the ice to making the ice slippery. Instead of swords, the dudes roll up balls of snow and hurl them about. This in turn lowers your body temperature, and the result is death by freezing. You can pop into the igloos to warm up if you get chilly. A real pair of ice picks is also a must if you happen to drop through a hole in the ice.
The graphics are tolerable, and the background scrolls a bit jerkily, but that doesn't bother the player grunting away at the joystick. The music is nasty whining, and the effects hardly amaze either. The weird control system takes all the interest out of the game, and the game positively reeks of the cash-in idea being milked to the absolute limit. A pointless sequel to an idea that was worn out anyway.
