Ultimate Ride, The
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyUltimate Ride, The
1991 KevätKuusisataakuutioinen Honda ärjaisee kurviin ajajan polvilumpion viistäessä asfaltin pintaa. Mösähdettyään parin mainoskyltin läpi ja porattuaan pari reikää tunnelin seinämiin pyörä pysyy kasassa enää rautalangalla ja hyvällä tahdolla, mutta mitäpä tuosta, ajajan silmissä jo siintävät maalissa odottavat kultakutriset neitoset ja suussa maistuu shampanja. Kuten ehkä arvasit, The Ultimate Ride lupailee raivoisan vauhdikkaita hetkiä moottoripyörän sarvissa.
Aiheesta on ainakin pyritty rutistamaan kaikki irti. Valittavana on kuusi isokuutioista moottoripyörää, erilaisia kilparatoja ja ympäri maailmaa sijoitettuja maisemareittejä, joissa on parhaimmillaan vuoristorataa muistuttavaa maastoa. Mikäli valmiit reitit eivät riitä, niitä voi rakennella lisää editorin avustuksella.
Toteutus onkin sitten asia erikseen.
Välikuvat moottoripyöristä ovat upeita ja vaihtoehtojen runsaus aina ajo-ominaisuuksien pikkutarkkaan säätelyyn asti lupaavat paljon, mutta kunnon ajonautintoa peli ei tarjoa. Kuvan päivitys on uskomattoman takkuista, vaikka kovin paljoa tavaraa ruudulle ei ole ahdettu. Maiseman nytkähdellessä vastaan kuva kerrallaan vauhdin tuntu on olematon.
Pyörän kallisteluun perustuvassa ohjauksessa on sentään yritetty tavoitella realismia, mutta kunnon ohjaustuntumasta ei voi edes puhua, sillä tiukassa kurvissa ajokki päätyy hetkessä kymmenen metriä pusikon puolelle, vaikka vauhtia tuntui olevan kolmekymmentä kilometriä tunnissa. Sujuvuutta voi jonkin verran lisätä muuttamalla kaikki grafiikka silhuetiksi. Tuloksena ei kuitenkaan ole kovin merkittävä lisäys pelattavuuteen, vaan lähinnä rujon grafiikan muuttuminen entistäkin rumemmaksi.
Ideassa olisi ollut potentiaaliaa Test Driven tyyliseksi pyöräilypeliksi, mutta viimeistely on kehnoa aina ääniä myöten, jotka ovat lähinnä säälittävää vespan pärinää. Peli ei tarjoa juuri muuta kuin varman pettymyksen.
1991 KevätThe six-hundred-cc Honda roars into the bend with the rider's kneecap grazing the surface of the asphalt. After crunching through a couple of advertising hoardings and drilling a couple of holes in the tunnel walls, the bike is held together by nothing but baling wire and goodwill, but so what: the golden-locked maidens waiting at the finish are already shimmering before the rider's eyes and he can taste the champagne. As you may have guessed, The Ultimate Ride promises furiously fast moments at the handlebars of a motorbike.
They've at least tried to squeeze everything out of the subject. You can choose from six big-cc motorbikes, various race circuits and scenic routes set all around the world, which at their best have terrain resembling a roller coaster. If the ready-made routes aren't enough, you can build more with the help of an editor.
The execution, though, is another matter entirely.
The interlude pictures of the motorbikes are gorgeous, and the wealth of options, right down to meticulous tuning of the handling, promises a lot, but the game doesn't deliver any real riding pleasure. The screen update is unbelievably choppy, even though not much stuff has been crammed onto the screen. With the scenery jerking towards you one frame at a time, the sense of speed is non-existent.
The steering, which is based on leaning the bike, does at least make an attempt at realism, but a proper feel for the controls is out of the question, since in a tight bend your mount ends up ten metres into the bushes in an instant, even though the speed seemed to be thirty kilometres an hour. You can improve the smoothness somewhat by turning all the graphics into silhouettes. The result, however, isn't much of a boost to playability, but mainly the crude graphics becoming even uglier.
The idea would have had the potential for a Test Drive-style bike game, but the finish is shoddy right down to the sound, which is mostly the pathetic putt-putt of a scooter. The game offers little more than guaranteed disappointment.
