Battle Command
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyBattle Command
1991 KevätTätä on odotettu. Realtime Softwaren Carrier Command oli aikoinaan 16-bittisen pelin uranuurtajia (ja olisi vieläkin, jolleivat pikku lapsukset suunnittelussa olisi tehneet peliä turhan helpoksi). Battle Command on eräänlainen epävirallinen jatko, kauan odotettu, kauan kohuttu.
Uudessa Maailmassa Pohjoinen ja Etelä ovat nahistelleet jo kymmenen vuotta, ja tilanne on eskaloitumassa ensimmäiseksi maailmansodaksi. Molemminpuolisen tuhon vuoksi ei täyttä rähinää voi järjestää, sotaa käydään sissi-iskuilla selustaan.
Pelaaja komentaa futuristista Mauler-hyökkäystankkia, jonka stealth-kopteri tiputtaa taistelutantereelle. Maulerissa on tilaa neljälle asejärjestelmälle, mikä on sääli, sillä valinnanvaraa löytyy. 120 mm ohjustykki (eipä ihme että Yhdysvaltain armeija hylkäsi sen M60A2-katastrofin jälkeen), erilaisia ohjuksia, laserpohjainen ohjuslähitorjuntajärjestelmä, soihtu- ja silppuheittimiä sekä aikapommeja. Tehtäviä on tuhoamisesta saattokeikkoihin ja siltä väliltä.
Carrier Command teki vaikutuksen, Battle Command ei. Ensimmäinen silmään iskevä piirre on tietysti grafiikka. Vaikka objektit yleensä ovatkin hyvin määriteltyjä, itse maasto koostuu lähinnä simppeleistä puista ja pyramidikukkuloista. Äänipuolikin on varsin mitäänsanomatonta. Nämähän nyt tosin ovat esteettisiä haittoja, jotka kunnon pelisuunnittelu pelastaa.
Sekin on valitettavasti jäänyt puolitiehen. 10+ tehtävää ovat kyllä monipuolisia, mutta varsinainen pelimaailma ei. Viholliset on ripoteltu tasaisesti sinne tänne, ja Herra Jumala! supertankki Mauler ei pysty kipuamaan loivia rinteitä vaan päinvastoin loukkaa pikku telaketjusensa, mikä on suora potku normaalin tankkistrategian arkaan paikkaan.
Aseistus on muuten onnistunutta, mutta tämä tykki... hitaita ja tehottomia ammuksia sekä kaiken lisäksi kiinteä tykkitorni, joita ei enää nykyään esiinny edes telatykeissä. Realtime Software oli voinut lukea vaikka M1 Tank Platoonin manuskat saadakseen vähän tuntumaa mitä tulevaisuuden tankilta sopii odottaa.
Ei BC mikään susi ole vaikka tuomio onkin jyrkkä, vaan lähinnä strategiaa vaativa ammuntapeli. Battle Commandiin sopii sama tuomio kuin Shermaniin: hyvä tankkipeli, josta olisi saanut loistavan pikku virittelyllä. Sääli.
1991 KevätWe've been waiting for this one. Realtime Software's Carrier Command was in its day one of the pioneers of 16-bit gaming (and still would be, if the little kiddies in design hadn't made the game needlessly easy). Battle Command is a sort of unofficial sequel, long awaited, long hyped.
In the New World the North and the South have been squabbling for ten years now, and the situation is escalating into the first world war. Because of mutual destruction, an all-out brawl can't be staged, so the war is fought with guerrilla strikes behind enemy lines.
The player commands a futuristic Mauler assault tank, which a stealth chopper drops onto the battlefield. The Mauler has room for four weapon systems, which is a pity, because there's plenty to choose from. A 120 mm missile gun (no wonder the US Army ditched it after the M60A2 disaster), various missiles, a laser-based close-in missile defence system, flare and chaff launchers, and time bombs. The missions range from destruction jobs to escort gigs and everything in between.
Carrier Command made an impression; Battle Command doesn't. The first thing to hit the eye is, of course, the graphics. Although the objects are generally well defined, the terrain itself consists mostly of simple trees and pyramid hills. The sound side is pretty nondescript too. Then again, these are aesthetic drawbacks that proper game design can rescue.
Sadly, that has been left half-done as well. The 10+ missions are varied, sure, but the actual game world isn't. The enemies are sprinkled evenly here and there, and good Lord! the Mauler supertank can't climb gentle slopes but instead hurts its poor little tracks, which is a kick right where it hurts to normal tank strategy.
The armament is otherwise well done, but this gun... slow and ineffective shells and, on top of everything, a fixed turret, which you don't even find on self-propelled guns these days. Realtime Software could have read, say, the M1 Tank Platoon manuals to get a bit of a feel for what you can expect from a tank of the future.
BC is no dud, even if the verdict is harsh; it's more of a shoot-'em-up that demands strategy. Battle Command deserves the same verdict as Sherman: a good tank game that a little tweaking could have made brilliant. Pity.
