Tennis Ace
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyTennis Ace
1990 SyksyTässäpä oiva peli kaikille segaileville pikkubeckereille ja -navratiloville. Segan urheilutarjonta ei päätä huimaa ja tasokin on ollut aika vaihtelevaa, mutta tennisässä venyy niukkaa erävoittoon tie-breakessa.
Tennis Acen vahvin ässä on monipuolinen sisältö, sikäli kun Pongia vastaavaan peli-ideaan yleensä mahtuu monipuolisuutta. Pelaaminen onnistuu yksin tai kaksin sekä eräänlaisessa sekanelinpelissä, jossa kaverukset voivat pelata joko tiiminä tai toisiaan vastaan parinaan tietokoneen ohjaama ukkeli. Laajasta optiovalikoimasta löytyy sellainenkin erikoisuus kuin erilaiset kentän pinnoitteet. Äänipuolella on kuusi valinnaista taustamusiikkia, jotka kaikki kuitenkin ovat samaa puuduttavaa piipitystä.
Syötön antaminen on kuvattu animoidussa sivukuvassa, pelin aikana näkymä on suoraan ylhäältä. Tavallisten rysty- ja kämmenlyöntien lisäksi valikoimaan kuuluvat pysäytys-, nosto- ja iskulyönnit, myös lentolyönnit verkolta ovat mahdollisia. Peli on varsin suurpiirteinen iskujen osumisessa, yleensä riittää kun suunnilleen huitaisee pallon suuntaan, mutta lyönnin suuntaaminen haluamaansa kohtaan onkin jo huomattavasti hankalampaa.
Pelituntumassa ei ole muuta valittamista kuin ottelijoiden liikuminen, joka muistuttaa nestemäisessä ilmakehässä uiskentelua, sama pätee palloon. Nopeus on kuitenkin pelattavuuden kannalta sopiva, tiiviimpi tempo alkaisikin tuntua pingikseltä. Tennis Acessa riittää pelaamista pitkäksi aikaa, jos ei kovin nirsoksi heittäydy.
1990 SyksyHere's a fine game for all you little Sega-playing Beckers and Navratilovas. Sega's sports lineup doesn't exactly make your head spin, and the standard has been pretty variable too, but this tennis ace stretches to a narrow set win in the tie-break.
Tennis Ace's strongest ace is its varied content, insofar as a game idea on a par with Pong can hold any variety at all. You can play alone or two at a time, and also in a kind of mixed doubles, where pals can play either as a team or against each other, each partnered by a computer-controlled little guy. The broad selection of options even includes such a novelty as different court surfaces. On the sound side there are six selectable background tunes, all of which are, however, the same numbing beeping.
Serving is shown in an animated side view; during play the view is straight from above. Besides the ordinary backhands and forehands, the repertoire includes drop shots, lobs and smashes, and volleys at the net are possible too. The game is pretty generous about shots connecting - it's usually enough to take a rough swipe in the direction of the ball - but steering the shot to where you want it is a considerably trickier matter.
There's nothing to complain about in the feel of the game except the way the players move, which is like paddling about in a liquid atmosphere; the same goes for the ball. The speed is nonetheless right as far as playability goes; any brisker a tempo and it would start to feel like ping-pong. Tennis Ace has enough play in it to last a long time, as long as you don't get too fussy.
