Satan
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksySatan
1990 SyksyDinamic ei ole koskaan kuulunut suosikkitiimeihini, heidän pelinsä kun ovat aina olleet tyypillistä keskitason rupuroskaa. Rehvakkaasti kiroillen otsikoitu Satan, eli suomeksi Saatana on tyypillinen Dinamic-tuote, jonka tunnistaa hermoja riipivästi vaikeudesta, tummista väreistä ja kankeasta ohjauksesta. On tiimin ote sentään jonkin verran parantunut viime aikoina.
Kaksiosaisen taiston alkujaksossa heitetään Conanin pikkuveli helvetillisiin luolastoihin, joissa monimuotoiset pikkupirut yrittävät ahmia sankarin iltapalaksi. Välietappien selvittämistä juhlistaa tietysti mittelö isomman manalan asukin kanssa. Eteneminen on tyypillistä tasanteilla loikkimista ja kiipelemistä, josta tulee mieleen aika monta samanhenkistä konsolipeliä (ja Capcomin Black Tiger-NN), paitsi että vieritys on tuhnuista nykimistä, jollaisen tekemiseen näköjään välttämättä tarvitaan kuusitoistabittinen kone. Aluksi kumiritsalla tai ainakin teholtaan sitä muistuttavalla välineellä varustautunutta machojätkää saa parempaan tuliterään keräilemällä koko sarjan bonusvälineitä, joista eräs ei vähäisimmässäkään määrin muistuta barbaarille sopivaa silpomisasetta, vaan tuo lähinnä mieleen R-Typen ladattavan laserin.
Luolajakson jälkeen harmaantuneeksi ja parroittuneeksi velhoksi uuvahtanut sankari pääsee tutustumaan itseensä Saatanaan, joka onkin todella pirullinen kaveri. Nimittäin kun sitä on aikansa takonut, se jakautuu kahdeksi siivekkääksi Cypheriksi, joista edelleen lohkeaa pari Damienia. Siivekkäät yritetään kipittää kiinni leveällä ja korkealla kentällä, ennen kuin ne ehtivät kuljettaa kuusi vankia teuraaksi.
Pelin kuusnelosversio on ilahduttava yllätys: sitä jopa jaksaa pelata jonkin aikaa. Onkohan Dynamic vaihtanut koodaajaa, vai onko joku vihdoinkin opettanut hänelle ohjelmointia?
Satan olisi muuten aivan kelvollinen massaan hukkuva liukuhihnatuote, mutta se vaatisi houkuttimeksi pykälän verran lisää pelattavuutta.
1990 SyksyDinamic has never been one of my favourite teams, since their games have always been typical middling rubbish. Satan, swaggeringly titled with a swear word - in Finnish, Saatana - is a typical Dinamic product, recognisable by its nerve-shredding difficulty, dark colours and stiff controls. Still, the team's touch has improved somewhat lately.
In the first stage of the two-part battle, Conan's little brother is thrown into hellish caverns where imps of every shape and form try to gobble the hero up as a bedtime snack. Clearing the intermediate stages is of course celebrated with a bout against a bigger denizen of the underworld. Progress is the typical leaping and clambering about on ledges, which brings to mind quite a few console games in the same vein (and Capcom's Black Tiger-NN), except that the scrolling is a feeble jerking of the kind that apparently can only be produced on a sixteen-bit machine. The macho dude, equipped at first with a slingshot, or at any rate something with the firepower of one, can be brought into sharper fighting trim by collecting a whole series of bonus items, one of which doesn't in the slightest resemble a mutilation weapon befitting a barbarian but rather calls to mind R-Type's chargeable laser.
After the cave section the hero, worn down into a grey and bearded wizard, gets to meet Satan in person, who turns out to be a truly devilish fellow. You see, once you've pounded on it for a while, it splits into two winged Cyphers, which in turn chip off a couple of Damiens. You try to scurry after the winged ones and catch them on a wide and tall level before they manage to carry six prisoners off to the slaughter.
The game's Commodore 64 version is a pleasant surprise: you can even be bothered to play it for a while. I wonder whether Dynamic has changed coders, or has somebody finally taught the coder how to program?
Otherwise Satan would be a perfectly passable conveyor-belt product destined to drown in the crowd, but to make it tempting it would need a notch more playability.
