Resolution 101
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyResolution 101
1990 SyksyVuosi kaksituhatta jotain, Los Envegas, USA. Rikollisuus nousussa, huumekuriirit uhkaavat korvata lain kaaoksella. On aika soveltaa säädöstä 101: tuomittu lainrikkoja armahdetaan, jos hän onnistuu lainvartijan määrittelemässä itsemurhatehtävässä.
Pelaajalla on tietysti tämä armahdusta metsästävän rikollisen rooli, välineenä konekiväärillä aseistettu liituri, tehtävänä takavarikoida ensin kylliksi huumeita ja sitten ropsia pääjehun kolmimoottorinen turbo reikiä täyteen.
Los Envegas on pahvikulissien näköisistä laatikkotaloista koottu pienoismaailma, jossa maisema on kuvattu vektoreilla, liikkuvat kohteet taas käsin piirretyllä grafiikalla. Hiirtä tottelevan aluksen ampaistessa liikkeelle voi vain hämmästellä grafiikan nopeutta. Parhaimmillaan kuvaa piirretään kaksikymmentäviisi kertaa sekunnissa, mikä on käytännössä niin virheettömän sulavaa, että se alkaa tuntua itsestään selvältä. Kunnes erehtyy pelaamaan jotain tahmeampaa vektoripeliä.
Huumekapselien lisäksi keräillään dollarimerkkejä, joita voi sijoittaa liiturin lisävarusteisiin, kunhan ensin löytää kauppakorttelin sokkeloiden seasta. Tässä samoin kuin roiston paikantamisessa on apua kontrollipanelin näppärästä nuoliohjauksesta. Jahtausoperaatio toistetaan neljässä kaupunginosassa ja tämän jälkeen koko kierros käydään vielä läpi kolmasti. Alue on melkoisen suuri, mutta silti haiskahtaa pahasti siltä, että pelin leipureilta loppui pullataikina kesken.
Aineksien vähäisyys ei sinänsä ole vakava puute, sillä R101 on suorasukainen ammuskelupeli, jossa on etusijalla nopeus ja näyttävyys. Ohjauksen vaivattomuus on häikäisevän nautittavaa, mutta ulkoasu ei. Grafiikan ainoa piristävä yksityiskohta on minimonitorissa irvistelevä rikollisnaama.
Tunnelma on pilattu typerillä UFO-spriteilla ja räikeillä väreillä. Äänetkin ovat rujoja, mutta karmeinta kaikista on taustamusiikki. Jos se on näin huonoa, olisi ollut parempi jättää se kokonaan pois.
Archipelagos, tiimin edellinen työ, oli niin ehtymätön, että sen rinnalla R101:n ohut sisältö on lievä pettymys. Koko roska jää pelkän pelattavuuden varaan, mutta sitä onneksi löytyy vaikka millä mitalla. Vektoreilla on hyvin harvoin onnistuttu luomaan raivokkaan nopeatempoinen toimintapeli, joten kannattaa tutustua.
1990 SyksyThe year two thousand and something, Los Envegas, USA. Crime is on the rise, and drug couriers are threatening to replace the law with chaos. It is time to apply Resolution 101: a convicted lawbreaker is pardoned if they pull off a suicide mission set by the guardians of the law.
The player naturally gets the role of this pardon-hunting criminal, with a machine-gun-armed glider as the tool of the trade, and the job is first to seize enough drugs and then to pepper the head honcho's three-engined turbo full of holes.
Los Envegas is a miniature world assembled from box-shaped buildings that look like cardboard stage flats, with the scenery drawn in vectors and the moving objects in hand-drawn graphics. As the mouse-controlled craft shoots off, all you can do is marvel at the speed of the graphics. At best the picture is redrawn twenty-five times a second, which in practice is so flawlessly smooth that you start taking it for granted. Until you make the mistake of playing some stickier vector game.
Besides the drug capsules you also collect dollar signs, which can be invested in extra equipment for the glider, as long as you first find the shopping block among the mazes. For this, as well as for tracking down the villain, the handy arrow guidance on the control panel is a help. The chase is repeated in four districts, and after that the whole round is gone through three more times. The area is pretty big, but it still smells badly as though the game's bakers ran out of bun dough before the batch was done.
The scarcity of ingredients isn't a serious flaw as such, since R101 is a no-nonsense shoot-'em-up where speed and spectacle come first. The effortless control is dazzlingly enjoyable, but the looks are not. The only cheering detail in the graphics is the criminal mug grimacing on the mini monitor.
The atmosphere is ruined by silly UFO sprites and garish colours. The sound effects are crude too, but the most ghastly thing of all is the background music. If it's going to be this bad, it would have been better to leave it out altogether.
Archipelagos, the team's previous work, was so inexhaustible that next to it R101's thin content is a mild disappointment. The whole shebang rests on playability alone, but luckily there's no end of that. Very rarely has anyone managed to create a furiously fast-paced action game with vectors, so it's well worth a look.
