Kelly X
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyKelly X
1990 KevätKelly X on avaruusajan orpo, hylkiö ja muutenkin toivoton laitapuolen kulkija. Mutta siitä tulosarka repeää, uraputki urkenevi, kun ympäristöasioista huolehtiva Rauhansäätiö palkkaa Kellyn hävittämään ydinjätettä kuljettavia avaruusaluksia. Ja siinä oikeastaan olikin pelin koko sisältö.
Tähtitarhoissa tapahtuvan tuhoamisorgian toteutuksessa on jotain sangen tuttua. Kuusikulmaiset lastitynnyrit ja jotkut alukset on kopioitu suoraan Elitestä, täytetty vektorigrafiikka on kovasti tutun näköistä ja jopa aluksen tutka on viistoon vinksautettu versio Brabenin näkemyksestä.
Voisi luulla, että Kellyn ohjelmoija on vohkinut osan Brabenin ja Mr Micron 3D-rutiineista, mutta tekninen toteutus on kuitenkin sen verran epämääräistä, että kyseessä on ennemminkin yritys matkia mestarin käden jälkeä. Laskutoimitukset ovat pahasti poskellaan, sillä kun pelaaja pyörittelee alustaan, kaikki muutkin kappaleet pyörivät akselinsa ympäri. Loputkin realismin rippeet on tuhottu siten, että edessä kotoavat alukset ilmestyvät pelaajan taakse ja vihollisten ammukset jäävät välillä kököttämään ruudulle ja käyttäytyvät muutenkin omituisesti.
Teknisistä puutteistaan huolimatta Kelly X on silti kohtalaisen pelattava, ainakin jos käyttää ohjauksessa hiirtä. Ilotikun avittamana alus nimittäin kääntyilee niin hitaasti, että vihollisia on lähes mahdoton saada tähtäimeen.
Pahiten peliä rasittaa sen ääretön yksitoikkoisuus. Tarkoituksena on tyhjentää sektori toisensa jälkeen roinasta, mutta paha kyllä ne näyttävät olevan täysin identtisiä.
Kun kerran Elitestä löytyy sama sisältö miljoona kertaa kiinnostavammin toteutettuna, niin tuomio on armoton: Kelly X on turha peli.
1990 KevätKelly X is a space-age orphan, an outcast and an all-round hopeless down-and-out. But lo, the earnings burst forth and the career path doth unfurl when the Peace Foundation, which looks after environmental matters, hires Kelly to wipe out spaceships carrying nuclear waste. And that, really, was the game's entire content.
There's something rather familiar about the execution of this orgy of destruction out in the starry heavens. The hexagonal cargo barrels and some of the ships have been copied straight from Elite, the filled vector graphics look awfully familiar, and even the ship's radar is a version of Braben's vision knocked askew at a slant.
You might think that Kelly's programmer has nicked some of Braben's and Mr Micro's 3D routines, but the technical implementation is so dodgy that it's more a case of an attempt to imitate the master's handiwork. The calculations are badly out of whack, for when the player rotates his craft, all the other objects spin around their own axes too. The last shreds of realism are destroyed by ships that vanish in front of you turning up behind the player, and enemy shots sometimes get left squatting on the screen and behave oddly in other ways too.
Despite its technical shortcomings, Kelly X is still fairly playable, at least if you use the mouse for control. With the joystick's help, you see, the ship turns so slowly that it's almost impossible to get enemies in your sights.
What weighs the game down most is its endless monotony. The idea is to clear sector after sector of junk, but unfortunately they seem to be completely identical.
Since Elite offers the same content done a million times more interestingly, the verdict is merciless: Kelly X is a pointless game.
