Powerdrome
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyPowerdrome
1989 KevätJuuri kun alkoi näyttää siltä, että rallipeleistä on jo kaikki puserrettu, poistaa Electronic Arts ralliautoista pyörät ja muuttaa radat toisille planeetoille. Tämä on pieni muutos peliformaatissa, mutta suuri askel rallipeleille.
Karkein rajoin Powerdrome on kuin mikä tahansa rallipeli. Pelaaja voi harjoitella radoilla yksin, joutuu ajamaan läpi kvalifikaatiokierroksen ja sitten alkaa kilpailu. Mahdollisia ratoja on kuusi ja muita kilpailijoita neljä. Vaihtelevat sääolot tuottavat hankaluuksia joista normaalikeke ei ole kuullutkaan, kuten ammoniakkimyrskyjä ja muita Suomen kesään erottamattomasti kuuluvia ilmiöitä.
Sitten alkaakin aivotyö. Konettaan voi virittää aika hillittömästi. Virittämismaastoa tarjoavat polttoainesekoitus, siivekekoko, jarrut, ohjausherkkyys ja pisteenä i:n päälle fitterivalinta. Väärä filtteri vääräntyyppiseesä ilmakehässä voi aiheuttaa kaikkea heikentyneestä tehosta aina koko moottorin kosahtamiseen. Rallin aikana voi vahinkoja korjailla varikolla hienojen graafisten efektien kera.
Ja kun grafiikkaan päästiin niin ei voi kuin kehua. Kolmiulotteinen rata päivittyy ah niin kauniisti ja nopeasti ettei voi kuin ihailla. Amigasta oli testattavana vain previkkaversio, josta ilmeni lähinnä vain normaali nopeusero ST:n hyväksi. Oletettavasti Amigassa lienee kuitenkin jämäkämpi audiopuoli, joka ST-versiossa onkin ainoa miinus. Staattisen grafiikan ihailijat kokenevat tyydytyksen upeasta varikkografiikasta.
Mikään ota tikku ja aja -tyyppinen peli ei Powerdrome ole, mutta tyydytys onkin sitten toista tasoa kun ylittää tientukkeen tason ja alkaa pärjätä kilpakumppaneilleen. Powerdrome on rallipelien eliittiä.
1989 KevätJust when it was starting to look as if everything had already been squeezed out of racing games, Electronic Arts takes the wheels off the racing cars and moves the tracks to other planets. This is a small change in the game format, but a big step for racing games.
In rough outline Powerdrome is like any racing game. The player can practise on the tracks alone, has to drive through a qualifying lap, and then the race begins. There are six possible tracks and four other competitors. Changing weather conditions cause difficulties your average Keke has never even heard of, such as ammonia storms and other phenomena inseparable from the Finnish summer.
Then the brainwork begins. You can tune your machine pretty much without restraint. Tuning terrain is provided by the fuel mix, wing size, brakes, steering sensitivity and, to dot the i, the choice of filter. The wrong filter in the wrong type of atmosphere can cause anything from reduced power all the way to the whole engine going kaput. During the race you can patch up damage in the pits, complete with fine graphical effects.
And now that we've got to the graphics, there's nothing to do but praise. The three-dimensional track updates oh so beautifully and quickly that you can only admire it. Of the Amiga there was only a preview copy to test, which mainly revealed just the usual speed difference in the ST's favour. Presumably the Amiga will nonetheless have a beefier audio side, which is in fact the only minus in the ST version. Admirers of static graphics will probably find satisfaction in the superb pit-stop graphics.
Powerdrome is no grab-the-stick-and-drive kind of game, but then the satisfaction is on another level entirely once you rise above mobile-roadblock level and start holding your own against your rivals. Powerdrome is the elite of racing games.
