P.O.W.
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyP.O.W.
1989 KevätMistähän lienee P.O.W. lyhennys? Prisoner Of War? Poor man's Operation Wolf? Ken tietää, mutta meitä punaverisiä amerikkalaisia ehkä vähän riepoo se tapa, jolla vihollinen kohtelee vangiksi jääneitä poikiamme. Lähetämmepä jonkun noutamaan heidät pois ja tapamme matkan varrella kaikki, etenkin jokaisen joka vinkuu jotain Rambo II:sta.
Peli koostuu kentistä, jossa miehet, tankit, helikopterit, apinat ja muut viidakon ekosysteemiin olennaisesti kuuluvat oliot juoksentelevat ja ammuskelevat kohti kuvaruutua. Tällöin pelaajan elinvoimaa symboloiva palkki pienenee kunnes joskus loppuu ja pelaaja kuolee (muttei ihan oikeesti, pelissä vaan). Sopivan ajan hengissä pysymällä voi sankari valita seuraavan etapin.
Ammuskelu ei ole yksipuolista, vaan pelaaja voi hiiren avulla ja erittäin tyydyttävien ääniefektien säestyksellä rei'ittää kasapäin vihollislihaa, kunhan pitää huolen ettei osu sotavankeihin tai eläimiin. Pisteet siitä laskevat. Samalla tekniikalla kerätään ensiapupakkauksia, ammuksia ja raketteja.
P.O.W.issa voi käyttää Actionwaren markkinoimaa valopistooliakin, minkä Lontoossa testasin ja kivaa oli. Ei kuitenkaan niin kivaa että päätyisin myönteiseen ostopäätökseen. Peliä olisi auttanut jos grafiikkaa olisi hiottu huomattavasti enemmän, se vain tekee tehtävänsä muttei pahemmin säväytä.
Kyllähän P.O.W. on ihan pelattava peli, kiitos digitoitujen kuolinhuutojen ja konekiväärin nakutuksen, mutta Operation Wolfin 16-bittiversio näyttää sen verran lupaavalta että lienee syytä malttaa vielä tovi.
1989 KevätI wonder what P.O.W. might be short for? Prisoner Of War? Poor man's Operation Wolf? Who knows, but it does rather rile us red-blooded Americans, the way the enemy treats our boys who've been taken prisoner. So we'll send someone to bring them back and kill everybody along the way, especially anyone who whines anything about Rambo II.
The game consists of levels in which men, tanks, helicopters, monkeys and other creatures that are an essential part of the jungle ecosystem run around and shoot towards the screen. When they do, the bar representing the player's vitality shrinks until at some point it runs out and the player dies (but not for real, like, just in the game). By staying alive for long enough the hero gets to choose the next stage.
The shooting isn't one-sided, though: with the help of the mouse and to the accompaniment of extremely satisfying sound effects, the player can riddle heaps of enemy flesh with holes, as long as they take care not to hit the prisoners of war or the animals. That costs you points. The same technique is used to collect first-aid kits, ammo and rockets.
P.O.W. can also be played with the light gun Actionware markets, which I tried out in London, and it was fun. Not so much fun, though, that I'd arrive at a positive purchasing decision. It would have helped the game if the graphics had been polished a good deal more; they just do their job without exactly dazzling.
Sure, P.O.W. is a perfectly playable game, thanks to the digitised death screams and the rattle of the machine gun, but the 16-bit version of Operation Wolf looks promising enough that it's probably wise to hold your horses a while longer.
