High Frontiers
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyHigh Frontiers
1988Tähtien Sota on ollut pitkään suosittu puheenaihe, joten eipä ihme että siitä tehtiin peli. Suositusta tavasta poiketen High Frontiers ei ole joku vanha ampumapeli, joka keinotekoisesti on liitetty SDI-käsitteeseen, vaan strategiapeli, jossa pääsee itse mälläämään määrärahoilla ja täyttämään taivaan teknoleluilla.
Presidenttityypin valinnan jälkeen täytyy pelaajan päättää, mitä SDI:n osajärjestelmiä aletaan kehittämään ja miten käytössä olevat rahat ja työntekijät jaetaan. Eri systeemin osat sopivat paremiin toisiin tehtäviin kuin toiset, eli esimerkiksi raidetykki tiputtaa kiitettävästi ohjuksia, mutta ei ole tehokas taistelukärkien torjumisessa. Jonkun verran rahaa täytyy myös upottaa normaalien ohjusten rakenteluun, jottei käy niin ikävästi, että kun USA on liekeissä ei Neuvostoliittoon ole lähtenyt yhtään "kiitos viimeisestä" -pakettia.
Jahka tiedemiehet ovat kehittäneet aseen, täytyy niitä alkaa siirtämään kiertoradalle. Välillä presidentti kyselee suojan kattavuutta. Sopivan prosenttiluvun ilmoittamalla saattaa herua lisää rahaa. Tietysti aika kuluu myös vastapuolta vakoilemalla.
Ja sitten väistämättä jonain päivänä tapahtuu Se. Vakoilusatelliitit rekisteröivät ohjuslaukaisuja ja määräasema on U.S. of A. Hyvällä tuurilla taivaalla on kattava suojaverkko, huonolla tuurilla muutama hassu satelliitti. Tässä vaiheessa pelaaja voi ihailla SDI-verkon toimintaa tai napata joystickin käteensä ja ottaa ohjuksista mittaa. Mikään kauhean tyydyttävä ampumapeli tämä ei kuitenkaan ole, joten kannattaa jättää väliin. Matsin jälkeen kerrotaan ydintuhon määrä kummassakin maassa ja arvostellaan pelaajan politiikka.
High Frontiers on mielenkiintoinen peli, jota haittaa keskinkertainen grafiikka. Ikonijärjestelmän käyttö joystickilla taistelutilanteessa on hiukka epäkäytännöllistä myös eivätkä ikonit aina ole kovin selviä. Hyvä englanninkielen taito on välttämätön.
Hittiä ei High Frontiersista koskaan tule, mutta se joka tapauksessa mielenkiintoinen peli mielenkiintoisesta aiheesta.
1988Star Wars has long been a popular topic of conversation, so it's no wonder a game was made of it. Breaking with the popular custom, High Frontiers is not some old shoot-'em-up artificially bolted onto the SDI concept, but a strategy game in which you get to splurge the appropriations yourself and fill the sky with techno-toys.
After choosing a president type, the player has to decide which SDI subsystems to start developing and how to divide up the available money and workers. Different parts of the system are better suited to some tasks than others, so for example the rail gun brings down missiles admirably but is not effective at intercepting warheads. Some money also has to be sunk into building ordinary missiles, so that things don't turn out so unpleasantly that, with the USA in flames, not a single "return the favour" package has set off for the Soviet Union.
Once the scientists have developed the weapons, you have to start moving them into orbit. Every now and then the president asks how much coverage the shield provides. Quote a suitable percentage and more money may trickle your way. Of course, time also goes on spying on the other side.
And then, inevitably, one day It happens. The spy satellites register missile launches and the destination is the U.S. of A. With good luck the sky is covered by a comprehensive defence net, with bad luck by a few measly satellites. At this point the player can admire the SDI network at work, or grab the joystick and square up to the missiles personally. It's not a terribly satisfying shoot-'em-up though, so it's worth giving a miss. After the match you are told the extent of the nuclear destruction in each country and the player's policies are assessed.
High Frontiers is an interesting game hampered by mediocre graphics. Using the icon system with a joystick in the middle of a battle is also a tad impractical, and the icons aren't always very clear. A good command of English is essential.
High Frontiers will never be a hit, but it is in any case an interesting game on an interesting subject.
