Trapdoor
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyTrapdoor
1987Trapdoor perustuu samannimiseen televisiosarjaan, joka kertoo sinisestä möykystä nimeltään Berk ja hänen tovereistaan, hämähäkki Druttista ja puhuvasta pääkallosta Bonista. Berk on Pahantuulisen Olion palvelija, ja tässä pelissä hänen täytyy suoriutua tämän määräämistä tehtävistä saadakseen palkkansa. Tehtävät tuntuvat enimmäkseen käsittelevän erilaisten herkkujen (muun muassa murskatuista silmämunista valmistettu cocktail, nam nam) valmistamista ja tarjoilua.
Berk elelee Olion linnan pohjakerroksessa, joka on täynnä erilaisia laitteita ja astioita, joilla kulinaristiset tähtihetket synnytetään. Keskeinen tekijä on lattiassa oleva luukku, joka avattaessa sylkäisee vapaaksi milloin mitäkin otuksia. Näitä käytetään ruuanlaitossa joko raaka-aineina tai työkaluina, otuksista riippuen. Yleensä Boni osaa kertoa mitä tehtävä edellyttää.
Grafiikka on Don Spiegelin tekemää ja hämmentävän hyvää. Trapdoor muistuttaa aivan piirroselokuvaa. Berk ja muut oliot eivät ole mitään pikkuprötöjä vaan isoja ja hyvin animoituja lämisköitä ja taustat ovat samaa tasoa. Äänet valitettavasti eivät ole mitenkään hääppösiä, mutta onneksi niitä on vähän.
Ei pidä antaa hölmön kasetinkannen hämätä. Trapdoor on omaperäinen ja hauska peli, jota pelatessasi nauroin kerran pari heleästi ja sointuvasti. Valitettavasti omaperäisyys ja hauskuus eivät tunnu olevan mikään valtti nykypeleissä.
1987Trapdoor is based on the television series of the same name, which tells of a blue blob called Berk and his companions, Drutt the spider and Boni the talking skull. Berk is the servant of the Bad-Tempered Thing, and in this game he has to get through the tasks it sets him in order to earn his wages. The tasks mostly seem to be about preparing and serving various delicacies (among them a cocktail made of crushed eyeballs, yum yum).
Berk lives out his days on the bottom floor of the Thing's castle, which is full of all kinds of appliances and pots with which culinary moments of glory are brought into the world. The key feature is the trapdoor in the floor, which, when opened, spits out creatures of one sort or another. These are used in the cooking either as ingredients or as tools, depending on the creature. Boni can usually tell you what a task requires.
The graphics are by Don Spiegel, and they're bafflingly good. Trapdoor looks just like a cartoon film. Berk and the other creatures aren't piddly little specks but big, well-animated wobbly lumps, and the backgrounds are of the same standard. The sound, unfortunately, is nothing to write home about, but luckily there isn't much of it.
Don't let the silly cassette cover fool you. Trapdoor is an original and funny game, and while playing it I laughed a clear, melodious laugh once or twice. Unfortunately, originality and fun don't seem to be much of a trump card in today's games.
