Mission A.D.
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyMission A.D.
1987Mission A.D. on idealtaan erittäin yksinkertainen. Pelaajan on 16 minuutin aikana tapettava pelialueelta kaikki viholliset, joita on seuraavilla tasoilla aina enemmän.
Pelin tekee mielenkiintoiseksi se, että alueella liikkuu vihollisten lisäksi myös robotteja ja ystävällismielisiä sotilaita. Ampua kannattaa vasta itsepuolustukseksi, sillä kaikista ystävistä saa bonuspisteitä tason lopussa.
Pelikenttä ei suinkaan ole yhtenäinen, vaan pelaaja joutuu vaihtamaan taistelutannerta useastikin teleportin avulla päästäkseen kaikkien vihollisten luokse. Vihollisten paikantamiseksi on käytettävissä tutka, jossa näkyy koko pelikenttä, viholliset ja valittu skenaario. Jokainen taso alkaa teleportin luota ja loppuu viimeisen vihollisen tappamiseen.
Pelin grafiikka on erinomaista: värikästä ja aiheiltaan mielenkiintoista. Ruudulla liikkuu yhtä aikaa ja yllättävän tasaisesti monia hahmoja, robotteja, miehiä, vihollisia ja laukauksia, ilman että tapahtuisi yhtään virhettä. Sitä minä kutsun taidokkaaksi ohjelmoinniksi. Erityisesti juoksu on hyvin luonnollisen näköistä.
Musiikki on aika pitkästyttävää, eikä ääniefektejä ole käytännössä ollenkaan.
1987Mission A.D. is extremely simple in concept. Within 16 minutes the player has to kill all the enemies in the play area, and there are always more of them on each following level.
What makes the game interesting is that besides the enemies, there are also robots and friendly soldiers moving about the area. It pays to shoot only in self-defence, since at the end of the level you get bonus points for all your friends.
The playfield is by no means one continuous area; instead the player has to switch battlefields quite a few times by teleport in order to get at all the enemies. To locate the enemies there's a radar that shows the whole playfield, the enemies and the chosen scenario. Every level starts at the teleport and ends with the killing of the last enemy.
The game's graphics are excellent: colourful and interesting in their subject matter. Lots of figures - robots, men, enemies and shots - move around the screen at the same time and surprisingly smoothly, without a single glitch. That's what I call skilful programming. The running in particular looks very natural.
The music is pretty boring, and there are practically no sound effects at all.
