Final Battle, The
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyFinal Battle, The
1991 KevätMiekan legenda jatkuu, tietää The Final Battlen mainos kertoa kaikille, jotka moisen legendan muistavat. Kyseessä on siis hiiren ja grafiikan varaan rakennettu seikkailupeli, jossa tilanteista annetaan myös tekstitietoa. Käskyt annetaan kuitenkin kaikki hiiren avulla.
Teknisesti The Final Battle on toteutettu ihan siivosti, käyttöliittymä toimii sujuvasti, grafiikka on ihan kelvollista, ... mutta sitten se iso MUTTA: peli on pelattava lävitse todella tiukassa tahdissa, muuten pelaaja jää jumiin tai kaverit ehtivät potkaista tyhjää. Tämä vie mielestäni pelistä kaiken sen ilon, mitä seikkailupeleillä yleensä on tarjota: etsiä ja kokeilla kaikkea mahdollista ja vähän muutakin. Seikkailun ideanahan on luoda oma tarinansa, ei seurata jonkun toisen ennalta viitoittamaa polkua. Testikappaleen mukana tuleva ratkaisu ei salli edes paikkojen tutkimista, vaan pelaajan on seurattava sitä täysin sokkona sivuilleen katsomatta.
Juonesta en sano mitään, sillä tällä periaatteella etenevässä seikkailupelissä sillä ei ole pahemmin merkitystä - kuka koulutettu apina tahansa pystyy opettelemaan joukon hiiren naksautuksia ulkoa.
1991 KevätThe legend of the sword continues, as the ad for The Final Battle is keen to tell everyone who remembers any such legend. So what we have is an adventure game built on the mouse and graphics, in which you are also given text information about situations. All the commands, however, are given with the mouse.
Technically The Final Battle is quite neatly done, the interface works smoothly, the graphics are perfectly decent, ... but then comes the big BUT: the game has to be played through at a really tight pace, otherwise the player gets stuck or the companions have time to kick the bucket. In my opinion this takes away all the joy adventure games usually have to offer: searching and trying everything possible and then some. The whole idea of an adventure, after all, is to create your own story, not to follow a path someone else has signposted in advance. The solution that came with the review copy doesn't even allow you to explore places; the player has to follow it completely blind, without glancing left or right.
I won't say anything about the plot, since in an adventure game that proceeds on this principle it doesn't much matter - any trained monkey can learn a bunch of mouse clicks by heart.
