IO
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksyIO
1988"Vanhat ammuntapelit eivät kuole koskaan, niihin lisätään vain parempi grafiikka ja uusi musiikki, ja ne julkaistaan uudelleen."
Näin tehdään hittipelikeitto: aluksi heitetään kattilaan hyväksi koettu teema, tässä tapauksessa tuhoamispelin. Lisätään soppaan tyylikäs toteutus, hyvä koodinvääntäjä ja maineikas pelifirma. Hämmennetään kolme kuukautta värikkäillä ja huomiotaherättävillä mainoksilla. Maistetaan. Pyydetään Bob Stevenson tekemään näyttävä grafiikka. Julkaistaan. Lasketaan voitto.
Tätä kaikkea on IO. Tällaisista peleistä on kirjoitettu arvosteluja aikojen alusta asti, eikä uusien adjektiivien keksiminen ole kovin helppoa. Pelistä kerrottakoon, että Bob Stevenson (mies The Last Ninjan grafiikan takana) on tehnyt hämmästyttävän hyvää työtä jälleen kerran. Näyttävämpää grafiikkaa en ole C-64:ssä nähnyt ikuisuuksiin. Mutta eihän pelkkä siisti grafiikka peliä tee.
Pelattavuus määrää hyvin pitkälle sen, millainen hitti tai floppi pelistä tulee. Douglas Hare on onnistunut niin hyvin, että IO on takuuvarma hittipeli. Edes 'vain' keskitasoinen äänipuoli ei sitä voi estää. Ainoat miinukset pelissä ovat sen vaikeus ja se, että näitä pelejä on maailmassa jo ihan tarpeeksi.
1988"Old shoot-'em-ups never die, they just get better graphics and new music added, and get released all over again."
Here's how you cook up hit-game soup: first toss a tried-and-tested theme into the pot, in this case a game of wholesale destruction. Add to the broth a stylish implementation, a good code-wrangler and a renowned software house. Stir for three months with colourful, eye-catching adverts. Taste. Ask Bob Stevenson to do some flashy graphics. Release. Count the profits.
All of this is IO. Reviews of games like this have been written since the dawn of time, and coming up with new adjectives isn't exactly easy. Let it be said of the game that Bob Stevenson (the man behind the graphics of The Last Ninja) has once again done an astonishingly good job. I haven't seen more impressive graphics on the C-64 in ages. But then nice graphics alone don't make a game.
Playability goes a very long way in deciding what kind of hit or flop a game turns out to be. Douglas Hare has pulled it off so well that IO is a guaranteed hit. Not even the 'merely' average sound department can stop it. The only minuses in the game are its difficulty and the fact that there are quite enough of these games in the world already.
