Sherman M4
Pelit was a Finnish-language (bi)annual book series published from 1987 to 1991 containing gaming-related articles, tips and most importantly game reviews. Here you can find all the reviews from the books. The reviews were originally written in Finnish; the English versions are translations of the Finnish originals.
1987
1988
1989 Kevät
1989 Syksy
1990 Kevät
1990 Syksy
1991 Kevät
1991 SyksySherman M4
1990 SyksyKaunis Ranskan maaseutu, puiden läpi siivilöityvä auringonvalo, lintujen laulu... Ah, kuinka nauttisinkaan tästä kaikesta, jollei suolistoni olisi levinnyt ympäri tuhoutuneen Shermanini seiniä saksalaisen Tiikerin pistäessä reiän tankkiin.
Normandian rannoilta Ardennien metsiin ja Saharan autiomaahan ulottuu Liittoutuneiden työhevosen M4 Shermanin tarina. Pelaaja komentaa neljää Shermania ja kahta jeeppiä jokaisen osion viidessä tehtävässä. Jeepit kelpaavat tiedustelukäyttöön, mutta Shermaneja voi ohjastaa joko pelaaja tai tietokone. TK-Shermanin voi komentaa menemään tiettyyn paikkaan, jolloin tämä puolivauhtia purjehtii kohti maalia pysähtyen taistelemaan mikäli vihollinen tulee vastaan. Pelaajan itsensä ohjastama tankki on muuten metsän vikkelin eläin. Se pystyy vaurioituneenakin pyyhältämään minkä tahansa muun tankin ohi.
Näkymä tankeista rajoittuu karttaan, vaurioruutuun, laajaan pää ulkona tornista -näkymään ja ajajanäkymään. Ammuskelupelin makua tulee rutkasti siitä, että mikäli maali on noin piipun suunnassa ja kantomatkan sisällä, siihen osuu.
Notkea 3D-grafiikka ja hyvät äänet peittävät hetken sen, että jopa Ardennit ovat aakeeta laakeeta. Vain puusto luo näkösuojaa, mutta mäkiä kaivattaisiin ja paljon. ST- ja Amigaversioissa ei ole eroa kuin erilaisissa väreissä ja Amigan luonnollisesti paremmissa äänissä, vaan ovatpa ST-äänetkin hyviä.
Jos Shermanissa olisi ollut enemmän tehtäviä ja realistisempi maasto, niin jukra! Nyt se kuitenkin jää lähinnä köyhän miehen Tank Platooniksi. Toisaalta on tekopyhää antaa sellainen kuva että M4 on kurja räpellys, sillä itse asiassa pelasin sitä erittäin suurella innolla.
1990 SyksyThe beautiful French countryside, sunlight filtering through the trees, birdsong... Ah, how I would enjoy all of this, were my guts not spread all over the walls of my wrecked Sherman after a German Tiger punched a hole in the tank.
From the beaches of Normandy to the forests of the Ardennes and the Sahara desert stretches the story of the Allies' workhorse, the M4 Sherman. The player commands four Shermans and two jeeps in each section's five missions. The jeeps are good for reconnaissance, but the Shermans can be driven either by the player or by the computer. A computer-controlled Sherman can be ordered to go to a particular spot, whereupon it sails towards the objective at half speed, stopping to fight if it runs into the enemy. The tank the player drives personally is, by the way, the nimblest beast in the forest. Even when damaged it can zoom past any other tank.
The views from the tanks are limited to the map, the damage screen, a wide head-out-of-the-turret view and the driver's view. There's a hefty dose of shoot-'em-up flavour in the fact that if the target is roughly in line with the barrel and within range, you hit it.
Slick 3D graphics and good sound cover up for a while the fact that even the Ardennes are flat as a pancake. Only the trees provide any cover from view, but hills are sorely missed, and lots of them. The ST and Amiga versions differ only in their colours and in the Amiga's naturally better sound, though even the ST sound is good.
If Sherman had had more missions and more realistic terrain, then crikey! As it is, though, it ends up as more or less a poor man's Tank Platoon. On the other hand, it would be hypocritical to give the impression that M4 is a wretched botch, because the truth is I played it with great enthusiasm.
